KM Curiositas
Yksityiskohta keisarinna Maria Feodorovnan muotokuvasta kirjan kannessa. Kuva: Christian Jakowleff

Curiositas-kirja häikäisee ja hämmästyttää

Näyttelyt, Kokoelmat

Kansallismuseon perusnäyttelyuudistuksen huipennus Toista maata -näyttely kertoo esihistorian ja itsenäistymisen välisestä ajanjaksosta Suomen alueella. Samasta ajanjaksosta kertoo myös Curiositas, teos, joka kurkistaa Suomen kansallismuseon esineiden kautta menneeseen. Curiositas näyttää inhimillisen historian kuudesta eri näkökulmasta ajalta ennen itsenäisyyttä.

Mitä Kaarina Maununtytär piteli käsissään, kun hänet vapautettiin vankilasta? Miksi ranskalainen tiedemies Maupertuis puhui appelsiineista ja sitruunoista 1700-luvun Lapissa? Mitä talonpoikaismorsiamet ajattelivat 1800-luvulla helykruunun alla? Mitä Nousiaisten nimettömän pyhimyspatsaan pään sisällä on?

Curiositas. Esineitä, tarinoita 1100–1917
on saanut muotonsa barokkiajan suositusta esinetyypistä, kabinettikaapista. Keräilijät valitsivat kabinettikaappeihinsa itseään kiinnostavia objekteja ja loivat niillä maailmanselityksen. Curiositas on kirjallinen ja visuaalinen hybridi, uteliaiden mielien synnyttämä kokonaisuus: kirjailija Anna-Kaari Hakkaraisen ja graafikko Päivi Häikiön teos, joka sekoittaa tietokirjoittamista ja fiktiivistä kaunokirjallisuutta, taidetta ja kokeilevaa visuaalista kerrontaa. Curiositas jäljittää tunteita, kokemuksia, nautintoja, havaintoja, assosiaatioita ja elämyksiä, jotka yhdistävät meidät meitä edeltäneisiin ihmisiin. Se kutsuu häikäistymään historian ja esineiden ihmeellisyydestä.

Kirjaan on valittu esineitä Suomen kansallismuseon eri kokoelmista ja – kuten Toista maata -näyttelyssäkin – pyritty tekemään nähdyksi myös heitä, joille ei aiemmin ole ollut historiankirjoituksessa tilaa tai ääntä. Mukana on myös esineitä, jotka eivät ole koskaan päässeet esille näyttelyissä, vaan ovat olleet piilossa museon kokoelmakeskuksessa kymmeniä, pian satoja vuosia.

Teoksessa Suomen historia ajanjaksona 1100–1917 kerrotaan kuudesta eri näkökulmasta – pyhyys, nautinto, status, tiede, rakkaus ja tila – ja joka kerralla se näyttäytyy uudessa valossa, nostaa uudet esineet ja ihmiset keskiöön. Kerrontatekniikka tekee konkreettisesti näkyväksi sen, että historiankirjoitus on aina vallankäyttöä ja valintojen tekemistä. Objektiivista tarinaa ei ole olemassa. On vain erilaisia tapoja katsoa, erilaisia tapoja kertoa ja kuvitella, nähdä yhteyksiä. Lopulta valinnat kertovat eniten niiden tekijästä.

Suomen kansallismuseon kustantama teos on ostettavissa verkkokaupasta ja joistakin kirjakaupoista, ja Kansallismuseon museokaupasta.

Tekijöistä

Anna-Kaari Hakkarainen on kirjailija, visuaalisen kulttuurin tutkimuksen taiteen maisteri ja entinen Muoto-muotoilulehden päätoimittaja. Hän on julkaissut neljä Tammen kustantamaa romaania, joista viimeisin on Dioraama (2019). Anna-Kaari yhdistelee teoksissaan faktaa ja fiktiota sekä erilaisia kielen rekistereitä.

Päivi Häikiö on graafinen suunnittelija ja taiteidentutkimuksen filosofian maisteri. Päivi toimii visuaalisena suunnittelijana erityisesti muotoilun, kulttuurin ja kirjojen parissa ja vierailee opettajana Aalto yliopiston Visual Communication Design -oppiaineessa.

Curiositas. Esineitä, tarinoita 1100–1917
Anna-Kaari Hakkarainen ja Päivi Häikiö
Suomen kansallismuseo, 2021, 336 s., sid, ISBN 978-951-616-307-2, 39 € (sis. alv)

KM Curiositas Hakkarainen Haikio pieni vaaka
Kirjailija Anna-Kaari Hakkaraisen ja graafikko Päivi Häikiön teos sekoittaa tietokirjoittamista ja fiktiivistä kaunokirjallisuutta, taidetta ja kokeilevaa visuaalista kerrontaa. Kuva: Sanna Lehto