KM kotiinpaluu 2000x1000
Kolttasaamelainen vaimon päähine on esillä Kansallismuseon näyttelyssä. Se kuuluu T. I. Itkosen vuonna 1912 Petsamon Suonikylältä keräämiin esineisiin. Itkoselle sen lahjoitti Kiurel Moshnikov. Kuva: Museovirasto

Lokakuussa avautuva Kotiinpaluu-näyttely kunnioittaa saamelaisesineiden repatriaatiota Saamenmaalle

Näyttelyt, Kokoelmat, Museot

Lokakuussa avautuva Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu esittelee elinvoimaisen saamelaiskulttuurin ja herättää kysymyksiä kulttuuriperinnön merkityksestä, arvosta ja omistajuudesta.

Suomen kansallismuseon ja Saamelaismuseo Siidan monivuotisen yhteistyön tuloksena Suomen kansallismuseon kokoelmiin noin 170 vuoden aikana kerätystä saamelaiskokoelmasta valtaosa palautetaan saamelaisille syksyllä 2021. Kansallismuseon näyttely Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu kuuluu osana tähän repatriaatio- eli palautusprosessiin. Palautettavia esineitä on kaikkiaan yli 2000.

Kotiinpaluu-näyttely herättelee kysymyksiä esineiden perinteiden ja historian arvosta. Miksi saamelainen ja suomalainen näkevät samassa esineessä niin eri asioita ja merkityksiä? Riippuuko esineen arvo siitä, kuka sitä käsittelee? Näyttelyssä nähdään Saamenmaalle palautettavia, 1800-luvulta asti museokokoelmissa olleita esineitä, joita vastaavat ovat tänä päivänä edelleen saamelaisten käytössä ja siten elävää kulttuuriperintöä.

Kansallismuseon näyttelyn sisältö koostuu noin 150 saamelaiskokoelmien esineestä, arkistoaineistosta, valokuvista, taiteesta sekä audiovisuaalisesta materiaalista. Kotiinpaluu-näyttely esittelee elinvoimaisen, alati muuttuvan saamelaiskulttuurin, joka ammentaa perinteistä ja haluaa kehittyä omilla ehdoillaan. Saamelaiskulttuurin, jonka historiasta tiedetään valitettavan vähän tai rikkonaisesti.

”Repatriaatiokysymykset puhuttavat kansainvälistä museokenttää ja haastavat uudelleenarvioimaan museoiden tehtävää ja niiden käyttämää valtaa. Samalla kun kulttuurinen monimuotoisuus on noussut keskiöön, yhä tärkeämmäksi on tullut kansojen ja väestöryhmien mahdollisuus itse määritellä omaa kulttuuriperintöään ja päättää sen käytöstä. Saamelaiskokoelman luovuttamisella korvaamaton osa saamelaista kulttuuriperintöä palautetaan saamelaisyhteisön omiin käsiin”, Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila sanoo.

"Kyse on paljon muustakin kuin vain esineiden palauttamisesta"

Kansallismuseon näyttelyä tehdään tiiviissä yhteistyössä saamelaisyhteisön toimijoiden kanssa, sillä museolle on tärkeää jakaa mahdollisimman paljon toimijuutta ja tekijyyttä eri yhteisöille, kun käsitellään heidän omaa kulttuuriperintöään.

Näyttelykokonaisuuden suunnittelusta ja poikkitaiteellisesta toteutuksesta vastaavat Suomen kansallismuseo ja Saamelaismuseo Siida yhteistyössä saamelaisyhteisön toimijoiden kanssa. Sisällöllisestä ohjauksesta vastaa saamelainen aktivisti Petra Laiti.

"Repatriaatiossa on kyse paljon muustakin kuin pelkästään esineiden palauttamisesta. Prosessin myötä voidaan pohtia esimerkiksi esineiden arvoa – kenelle alkuperäiskansan tekemä esine on arvokas ja miksi? Saamelaisille jokainen kokoelman esine kantaa mukanaan perintöä, omaa historian palasta, joka on kulttuurillemme mittaamattoman arvokasta. Sellainen arvokäsitys ei aina katso esineen materiaaleihin tai mikä esineen tarkoitus on. Nyt esineet palaavat kotiin sinne, missä niiden todelliset tuntijat ovat ja missä esineiden perintöä osataan oikealla tavalla lukea. Tämä näyttely on arvokas tilaisuus tutustua yhteen osaan saamelaisten ja suomalaisten välisestä historiasta, välillä iloisten ja välillä kipeiden asioiden kautta.”

Taiteen valinnoista ja visuaalisesta ohjauksesta vastaa saamelainen kuvataiteilija Outi Pieski.

"Taiteen keinoin näyttelyssä halutaan luoda tasapainoa kertomisen tapoihin, nostamalla esiin historiaamme esimerkiksi saamelaisen naisen näkökulmasta, ovathan saamelaiskokoelmien keräilijät ja tallennetun kulttuuriperinteemme kertojat olleet lähes yksinomaan miehiä. Teoksissa näkyy vahva yhteys menneisiin sukupolviin ja Saamenmaan luontoon. Ajankohtaiset saamelaiskysymykset liittyen esimerkiksi maankäyttöön saavat uutta syvyyttä tullessaan osaksi näyttelyn kulttuurihistoriallista kertomusta. Näyttelyssä historian kertojia ovat nykypäivän saamelaiset moninaisine äänineen, joista kuuluu niin ikiaikainen elinvoimainen perintömme kuin pinnan alla olevat jännitteet alkuperäiskansan ja valtakulttuurin välillä. Tämän historiaa korjaavan näyttelyn myötä, haluamme toivottaa rakkaat esivanhempamme tervetulleiksi takaisin kotiin, maahan."

Näyttelyn graafinen suunnittelija on Lada Suomenrinne. Näyttelyn tilasuunnittelua tekee Kaisa Karvinen yhteistyössä yhteisön toimijoiden kanssa.

Näyttelyn tuottaa Suomen kansallismuseo.

Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu on esillä Kansallismuseossa 31.10.2021–27.2.2022.