Näyttelyssä esillä oleva vuotsolaisen Oula Aikion käytössä ollut puinen ajoahkio on valmistettu Tenolla Utsjoella 1940-1949. Ahkio on ollut käytössä noin 1945-1965. Kuva: Omar El Mrabt, Museovirasto

Kansallismuseossa avautuva Kotiinpaluu-näyttely opetti yhdenvertaiseen yhteistyöhön

Näyttelyt, Kokoelmat, Museot

Kotiinpaluu-näyttely on raikas kokonaisuus kulttuurihistoriallista aineistoa, nykytaiteen ilmaisua ja kulttuuripoliittista keskustelua. Suomen kansallismuseon saamelaiskokoelman palautusprosessiin liittyvä näyttely on esillä Kansallismuseossa 31.10.2021–27.2.2022.

Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu -näyttelyä on ohjattu kymmenhenkisen työryhmän voimin. Työryhmään on kuulunut kokoelma- ja näyttelyasiantuntijoita Saamelaismuseo Siidasta ja Suomen kansallismuseosta. Siihen kutsuttiin saamelaisyhteisöstä taiteen valintoja ja visuaalista ohjausta tekemään Outi Pieski sekä visuaaliseksi ohjaajaksi ja graafiseksi suunnittelijaksi Lada Suomenrinne ja sisällön ohjaajaksi Petra Laiti. Näyttelyn tilallisesta suunnittelusta vastaa arkkitehti Kaisa Karvinen.

”Näyttelyprosessissa kaikki osapuolet ovat päässeet oppimaan toisiltaan. Alun tunnustelun jälkeen ja yhteisten toimintatapojen löydyttyä prosessi on antanut meille paljon. On ollut suuri ilo huomata ja saada jakaa näyttelytyöryhmän syvällinen ymmärrys kokoelman synnystä ja sen merkityksestä sekä sen kotiinpaluuseen liittyvistä tunteista ja mahdollisuuksista”, sanoo näyttelytyöryhmään kuuluva amanuenssi Anni Guttorm Saamelaismuseo Siidasta.

”Työryhmässä olemme antaneet toisillemme ja prosessille tilaa ja aikaa, ja näin olemme rakentaneet luottamusta ja luoneet uutta tekemisen tapaa”, näyttelyamanuenssi Mitro Kaurinkoski Suomen kansallismuseosta kuvailee.

Museonäyttelyn tekeminen pitää sisällään lukemattomia valintoja – ja poisvalintoja.

”Tässä näyttelyssä on tarkkaan harkittu valintojen merkitystä ja miten niitä luetaan eri näkökulmista”, Kaurinkoski jatkaa.

Näyttelyn arkkitehtina toimineelle Kaisa Karviselle näyttelyn parissa työskentely on ollut ennen kaikkea poisoppimisen prosessi.

”Koen, että tilasuunnitelma on työryhmän yhteinen. Roolini on ollut kuunteleva ja fasilitoiva. Näyttelyrakenteet viittaavat museoiden varastoihin ja arkistoihin, joissa saamelaisesineitä on säilytetty”, kertoo Karvinen.

Kansallismuseon vaihtuvien näyttelyiden tilaan sijoittuva näyttely avaa teemoja kulttuuriperinnön palauttamisesta ja sen hallinnan merkityksestä, saamelaisten ja suomalaisten suhteesta, saamelaisten luontosuhteesta ja käsityön merkityksestä.

Kotiinpaluu-näyttelyssä kulkee rinnakkain ja lomittain erilaisia kertomuksen tasoja. Esineet kertovat kokemaansa, ja tekstit repatriaatioon johtaneista syistä ja sen merkityksestä sekä alkuperäiskansan ja valtaväestön monimutkaisesta suhteesta. Taide puolestaan tuo kokonaisuuteen tason, jota sanoin on vaikea tavoittaa. Työryhmän ohella näyttelyn sisältöjä ovat tuottaneet saamelaiset tarinakertojat, kommenttipuheenvuoron kirjoittajat, nykytaiteilijat ja käsityöntekijät.

Lisätietoa työryhmän työskentelystä verkkosivujen artikkelissa.