Röntgenkuvat avaavat oven keskiaikaisten pyhimysveistosten historiaan
Suomen kansallismuseon tutkijakonservaattori Henni Reijonen röntgenkuvasi Kansallismuseon Toista maata -näyttelyssä esillä olevat pyhimysveistokset näyttelyä edeltävän vuoden aikana Vantaalla Museoviraston konservointi- ja kokoelmakeskuksessa. Kuvien avulla saatiin tärkeää tietoa veistosten materiaaleista ja tekotavoista.
Toukokuussa 2021 Kansallismuseossa aukesi uusi näyttely Toista maata, joka rakentaa sillan Kansallismuseon Esihistoria- ja Suomen tarina -perusnäyttelyiden välille. Näyttelyssä on esillä muun muassa 15 eri puolelta Suomea kerättyä keskiaikaista, puusta tehtyä pyhimysveistosta, joita voi tutkia museokäynnillään myös suurelta kosketusnäytöltä selattavien röntgenkuvien avulla. Kuvat ovat nyt nähtävillä myös Suomen kansallismuseon digitaalisissa kokoelmissa.
Kaikki näyttelyn pyhimysveistokset ovat olleet alun perin maalattuja. Maalin alla on ollut lisäksi useita pohjustuskerroksia, joilla on siloteltu puupintaa ja luotu sille myös tarkempia muotoja ja koristeaiheita. Verrattain hyvin vuosisatoja säilyneissä puuveistoksissa on kuitenkin usein jälkiä puutuholaisten käynneistä, tyypillisimmin tupajumin toukan kaivamia reikiä. Useimmat pyhimysveistoksista koverrettiin jo tekohetkellä takaa ontoiksi, sillä se vähensi puun herkistymistä ilmankosteuden muutoksista johtuville vaurioille.
Tutustu tarkemmin keskiaikaisten veistosten röntgenkuviin Digitaaliset kokoelmat -sivultamme.
Veistokset ja röntgenkuvat ovat nähtävissä Kansallismuseon Toista maata -näyttelyssä.
Esinekuvat: Ilari Järvinen / Museovirasto
Röntgenkuvat: Henni Reijonen / Museovirasto