Saamelaiskokoelman lastausta 2 KORJATTU 30082021 S Ti Museovirasto
Museomestarit Ari Vink ja Niklas Kovács Suomen kansallismuseosta valmistelevat saamelaiskokoelmaan kuuluvaa nuoravenettä lastattavaksi rekkakuljetukseen Kokoelma- ja konservointikeskuksessa maanantaina 30.8.2021. Kolttasaamelainen nuoravene kuuluu T. I. Itkosen vuonna 1912 Petsamosta keräämiin esineisiin. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto

Suomen kansallismuseon saamelaiskokoelma perillä Saamenmaalla

Näyttelyt, Kokoelmat, Museot

Saamelaismuseo Siida otti tänään keskiviikkona vastaan Suomen kansallismuseon saamelaisesineiden kokoelman. Kulttuuriperinnön palauttaminen eli repatriaatio on monivuotinen prosessi, johon kuuluu myös Suomen kansallismuseon ja Siidan yhdessä saamelaisyhteisön toimijoiden kanssa Kansallismuseoon toteuttama näyttely Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu.

Suomen kansallismuseo sai valtioneuvostolta 26.8.2021 suostumuksen palauttaa noin 2200 esineen saamelaiskokoelman Saamelaismuseo Siidalle. Saamelaisesineitä kuljettavat rekat saapuivat perille Inariin tänään keskiviikkona 1.9.

Toiveita Suomen kansallismuseon saamelaiskokoelman palauttamiseksi oli noussut esille jo aikaisemminkin, mutta neuvottelut konkretisoituivat saamelaisten juhlavuonna 2017. Norjassa käynnissä olleen vastaavan palauttamishankkeen, Bååsteden, merkeissä järjestettyyn juhlatilaisuuteen Trondheimissa osallistuivat myös Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila ja Museoviraston silloinen pääjohtaja Juhani Kostet.

”Olin erittäin vaikuttunut saamelaisen kulttuurin elinvoimaisuudesta ja visuaalisesta rikkaudesta, ja tuntui selvältä, että kokoelmien palauttaminen saamelaisille tulisi käynnistää myös Suomessa”, Anttila muistelee.

”Siidan museonjohtaja Sari Valkoselta tulleeseen keskustelunavaukseen oli helppo tarttua. Tämä edellytti perusteellista selvitystä Suomen kansallismuseon saamelaiskokoelmasta ja sen mahdollisessa luovuttamisessa huomioitavista asioista”, Anttila summaa.

Suomen kansallismuseon kansatieteen esinekokoelmista vastaava intendentti Raila Kataja päätyi esittämään laajaa luovuttamista.

“Jos olisimme ilmoittaneet, että palautamme esimerkiksi puolet, kuinka olisimme valinneet esineet? Prosessi olisi ollut hajottava. Laaja palauttaminen oli paitsi kokoelmanäkökulmasta ainoa mahdollinen ratkaisu, myös inhimillisesti ainoa oikea. Kyseessä on saamelaisten esivanhempien perintö ja näissä esineissä elää esivanhempien henki”, Kataja kuvailee neljän vuoden takaista.

Aiesopimus saamelaisesineiden palauttamisesta allekirjoitettiin Kansallismuseossa huhtikuussa 2017 pidetyssä tilaisuudessa.

”Aiesopimuksen solmiminen oli merkittävä hetki – viimein Suomen kansallismuseon saamelaiskokoelma palaisi kotiin. Sopimus edesauttoi Siidan laajennushankeen käynnistymistä, missä kokoelmille saatiin uudet, suuremmat tilat. Repatriaatioprosessi on lisännyt saamelaisyhteisöjen kiinnostusta museokokoelmiin ja tehnyt myös meidän työtämme saamelaisten omana museona näkyvämmäksi. Pian näemme mitä kaikkea hyvää tämä palautus tuo tullessaan”, kertoo Siidan museonjohtaja Sari Valkonen.

Valtioneuvosto antoi yleisistunnossaan 26.8.2021 suostumuksen kokoelman luovuttamiselle. Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen pitää päätöstä merkittävänä.

”Tiedämme, että näillä esineillä ja niiden palauttamisella on syvällinen merkitys saamelaisyhteisölle. Koemme tärkeänä, että olemme voineet olla mukana mahdollistamassa niiden palauttamista. Tämä on kulttuuriperinnön juhlapäivä meille kaikille. Historian ja juuriemme tuntemus luovat tietä tulevaisuudelle, luovuudelle ja ihmisten ja kulttuurien vuoropuhelulle”, Kurvinen sanoo.

Näyttely avautuu lokakuussa Kansallismuseossa

Kansallismuseossa 31.10.2021 avautuva Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu -näyttely on osa palautusprosessia ja juhlistaa tätä laajuudeltaan kansainvälisestikin merkittävää kulttuuriperinnön palauttamista. Näyttely kertoo repatriaatiosta, saamelaiskulttuurin historiasta sekä kulttuuriperinnön merkityksestä elinvoimaiselle saamelaiskulttuurille.

”Saamelaisten esittämä periaate ’ei mitään meistä ilman meitä’ ohjaa työtämme sekä repatriaation että Kotiinpaluu-näyttelyn tekemisessä”, näyttelytyöryhmään kuuluva intendentti Raila Kataja sanoo.

Kymmenhenkisen näyttelytyöryhmän muodostavat museoalan asiantuntijat Siidasta ja Suomen kansallismuseosta sekä saamelaisyhteisöä edustavat tekijät, kuten nykytaiteilijat. Näyttely avaa keskustelua kulttuuriperinnön hallinnan ja omistajuuden merkityksestä eikä kavahda historian kipupisteiden kriittistäkään tarkastelua.

”Toivottavasti Suomen kansallismuseon ja Siidan yhteistyö voi toimia kansainvälisestikin suunnannäyttäjänä. Kulttuuriperinnöllä on keskeinen rooli vaikean historian käsittelyssä. Repatriaatio on parhaimmillaan prosessi, jossa voimme ottaa rakentavasti vastuuta myös historiamme virheistä”, Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila sanoo.

Saamelaismuseo Siidan Kotiinpaluu-juhla torstaina 9.9.2021 klo 18–20
Juhlatilaisuudessa
palautuneeseen esinekokoelmaan tutustutaan kuvaesityksen avulla ja sen lisäksi muutamia esineitä on nähtävillä paikan päällä. Yhteistyökumppanit esittävät omat tervehdyksensä ja tilaisuudessa esiintyy saamelaisia artisteja. Juhla on suomen- ja saamenkielinen. Juhla koronarajoitusten mukaisesti Ravintola Sarritissa, Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidassa Inarissa. Juhla myös striimataan Siidan verkkosivulla.