Seurasaaren ulkomuseon tuleva kesämökki valittu – 1950-luvun lautarakenteinen mökki siirretään saareen Vähä-Kiljavalta
Seurasaaren ulkomuseo Helsingissä saa rakennuskokoelmaansa kesämökin, joka avautuu yleisölle vuonna 2026. Avoimen haun kautta löydetty, Hyvinkään Vähä-Kiljavalla sijaitseva mökki on valmistunut 1953, ja sen on suunnitellut arkkitehti Erkki Koiso-Kanttila perheelleen. Suomen kansallismuseoon kuuluva Seurasaaren ulkomuseo on perustettu vuonna 1909. Museo esittelee suomalaista rakennusperintöä ja asumisen tapaa 1600-luvulta 1900-luvulle kaikkiaan liki 90 eri puolilta Suomea tuodun rakennuksen kautta. Edellinen rakennuskokonaisuus siirrettiin Seurasaareen 40 vuotta sitten.
Seurasaaren ulkomuseossa avautuva kesämökkikokonaisuus tulee esittelemään museokävijöille suomalaista mökkeilykulttuuria ja vapaa-ajan viettoa. Myöhemmin mökin pihapiiriä on tarkoitus täydentää saunalla ja piharakennuksella. 44 ehdokkaan joukosta valittu mökki sijaitsee Suomen arkkitehtiliiton 1930-luvulla lahjoitusmaalle perustamalla mökkialueella Vähä-Kiljavalla. Mökin on suunnitellut perheelleen arkkitehti Erkki Koiso-Kanttila, jonka suvulla mökki on ollut kesäkäytössä tähän asti.
“Viime vuosina olemme viettäneet siellä kahdesta kolmeen viikkoa kesäisin”, kertoo mökin Seurasaaren ulkomuseoon lahjoittava Jouni Koiso-Kanttila, ja jatkaa:
”Perheellämme on vahva tunneside mökkiin. Olen ollut 5-vuotias, kun sitä pystytettiin, ja olemme viettäneet kaikki kesät mökillä. Olimme erinomaisen tyytyväisiä tässä tilanteessa, että mökki ei ainoastaan säily, vaan pääsee ulkomuseoon arvokkaaseen seuraan. Ja voimme vierailla siellä museokävijöinä vaikka joka kesä.”
Mökissä on sisätilaa 41 neliötä, mihin sisältyvät olohuone, keittiökomero ja makuusoppi. Mökissä on 13-neliöinen mökin levyinen kuisti. Mökin mukavuustasoa on ajan myötä parannettu.
”Ajalliset kerrostumat, hienot detaljit ja kodikas tunnelma tekevät kokonaisuudesta erittäin hyvin tarkoituksiimme sopivan. Mökki soveltuu tilaratkaisujensa puolesta museokäyttöön erinomaisesti, ja se edustaa hyvin 1950-luvulla rakennettua, melko yksinkertaista kesäasuntoa”, Seurasaaren ulkomuseon intendentti Mikko Teräsvirta Suomen kansallismuseosta sanoo.
Tärkeimpinä valintakriteereinä kesämökkihankkeen asiantuntijat pitivät mökin laadukasta toteutusta, hyvää säilyneisyyttä, toiminnallisuutta ja siirrettävyyttä.
“Valittu mökki edustaa vaatimatonta ja luonnonläheistä suomalaista mökkikulttuuria hienolla tavalla”, Museoviraston yli-intendentti Helena Hirviniemi toteaa.
Mökkipihapiiri täydentyy
Suomen kansallismuseo etsi kesällä 2021 avoimella haulla Seurasaaren ulkomuseoon siirrettävää kesämökkiä. Haussa etsittiin sotien jälkeen vapaa-ajan asunnoksi rakennettua mökkiä, joka on ollut käytössä tähän päivään saakka. Kesämökki on tarkoitus siirtää Seurasaareen 2024–2025. Mökkiehdokkaita ilmoitettiin tarjolle kaikkiaan 44, joista toimitettuun kirjalliseen materiaaliin Suomen kansallismuseon ja Museoviraston Restaurointiyksikön asiantuntijat tutustuivat huolellisesti. Ehdokkaat karsittiin neljään mökkiin, ja finalistit tutkittiin tarkasti maastokatselmuksissa: mökit valokuvattiin, omistajia haastateltiin rakennusten historiasta ja käytöstä, tutkittiin rakenteiden ja rakennusosien kuntoa, rakennustapaa ja arvoitiin siirrettävyyttä.
Seurasaaren kesämökin pihapiiriä on tarkoitus myöhemmin täydentää saunalla ja piharakennuksella. Suomen kansallismuseo ja Museovirasto toteuttavat hankkeen Livady Arkkitehtien kanssa.
Seurasaaren ulkomuseo esittelee suomalaista rakennusperintöä ja asumisen tapaa 1600-luvulta 1900-luvulle kaikkiaan liki 90 eri puolelta Suomea tuodun rakennuksen kautta. 2000-luvulle tulevaa ilmiötä esittelevä kesämökkikokonaisuus kertoo vapaa-ajanvieton tavoista ja vapaa-ajan asuntojen yleistymisestä sodan jälkeen.