Suomalaiset jakavat huolen Itämeren tilasta – kolmannes kokee tunnistavansa Itämeren alueelle leimallisen kulttuurin
John Nurmisen Säätiön ja Suomen merimuseon teettämässä ja Kantar Publicin toteuttamassa kyselytutkimuksessa selvitettiin suomalaisten suhdetta Itämereen.
Suomen merimuseo, John Nurmisen Säätiö ja Kantar Public toteuttivat toukokuussa 2023 kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin suomalaisten suhdetta Itämereen.
Kyselyyn vastanneista 40 prosenttia piti merta tärkeänä omassa elämässään ja arjessaan, ja yli neljännes liikkuu vesillä, jäillä tai rannoilla noin kerran viikossa tai useammin. Itämeren suurimmat ympäristöongelmat tunnistettiin melko hyvin, ja suomalaiset jakavat huolen Itämeren ja valtamerten tilasta asuinpaikasta riippumatta. Myös oman toiminnan vaikutukset mereen tiedostetaan hyvin: yli puolet vastaajista kertoi muuttaneensa kulutustaan ja elämäntapojaan vähemmän luontoa ja meriä kuormittavaksi.
Suomalaisten mielikuvissa Itämeri on kaunis ja kunnioitusta herättävä, mutta saastunut
Erityisesti rannikolla asuvat kokivat Itämeren itselleen läheiseksi ja tärkeäksi. Noin 60 prosenttia pääkaupunkiseudulla asuvista vastaajista piti merta itselleen joko erittäin tai melko tärkeänä elämässään ja arjessaan. Vähiten tärkeäksi meri koettiin Pohjois- ja Itä-Suomessa asuvien keskuudessa.
Tutkimuksessa kysyttiin, onko vastaajien mielestä Itämeren alueella omaa leimallista kulttuuria. Noin kolmannes vastaajista koki, että Itämeren rannikkovaltioiden alueella on leimallinen kulttuuri. Yhteisen kulttuurin kokeminen painottuu yli 50-vuotiaiden keskuudessa: yli 65-vuotiaista lähes puolet kokee, että Itämeren alueella on oma kulttuuri, kun taas alle 34-vuotiaista vain 26 prosenttia tunnistaa yhteisen kulttuurin.
Itämerellistä kulttuuria leimaavat vastaajien mielestä pohjoinen sijainti, jaettu historia ja kaupankäynti, erityinen luonto, saaristolaisuus, vaihtelevat vuodenajat, kylmyys ja jäätyvä meri.
Vastaajista ne, joiden mielestä Itämerellä on oma kulttuuri, kokivat kuitenkin, että se on heikompi kuin Välimeren maille leimallinen kulttuuri.
”Me suomalaiset olemme ehkä hieman ujoja huomaamaan, miten läsnä meri ja merellinen kulttuuriperintö onkaan arjessamme,” toteaa Suomen kansallismuseon museopalvelujohtaja Tiina Mertanen.
”Matkustaessamme Tallinnaan tai Tukholmaan olemme osana ja teemme Itämeren matkustajalaivaliikenteen historiaa. Purjehtiessamme tai soutaessamme limisaumaisella veneellä, olipa se puuta tai lujitemuovia ja olipa alla suolaista tai makeaa vettä, käytämme yli tuhat vuotta sitten syntynyttä teknologiaa. Pohjoismainen limisaumatekniikka on päässyt Unescon aineettoman maailmanperinnön listalle. Ympäristöuhat ovat uhka myös merellisen kulttuuriperinnön säilymiselle. On toivoa luovaa, että suomalaiset haluavat vaikuttaa ekologisesti kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Se rakentaa samalla kulttuurista kestävyyttä”, Mertanen sanoo.
*************
Tekstin lähteenä on käytetty John Nurmisen Säätiön mediatiedotetta 31.8.2023. Lue tästä koko tiedote.
*************
Näin tutkimus toteutettiin
- Kohderyhmä yli 18-vuotiaat suomalaiset
- Aineisto edustaa ja on painotettu vastaamaan väestöä tässä ikäryhmässä
- Aineiston koko on 1040 vastaajaa
- Tutkimus toteutettiin internetkyselyinä Kantar Publicin käyttämässä Forum-internetpaneeleissa
- Tulosten luottamusväli on kokonaistuloksen osalta +- 3,1 %-yksikköä (50 % tulostasolla)
- Kyselyn tiedonkeruu toteutettiin toukokuussa 2023
- Tutkimusaineisto on oikaistu väestötietojen mukaan
- Kysymykset on suunniteltu Suomen merimuseon, John Nurmisen Säätiön ja Kantar Publicin yhteistyönä.