Suomen merimuseon näyttelyssä nähdään meren inspiroimaa huippumuotia ja klassikoita vuosikymmenien varrelta
Suomen merimuseon näyttelyn, Oceanista – muoti ja meri, pääosaan nousee merestä, merenkulkijoista ja meriluonnosta inspiroitunut huippumuoti. Laajassa, noin 110 vaatetta ja asustetta kokoavassa näyttelyssä nähdään myös vahvoja muistoja herättäviä merihenkisiä klassikkoasuja ja katumuotia aina 1800-luvun loppupuolelta asti. Näyttely on avoinna 19.4.–29.9.2024.
Useat nyt nähtävistä muotiluomuksista on esitelty ensimmäistä kertaa kansainvälisillä näytöslavoilla.
Tunnetuista muotibrändeistä edustettuina ovat muun muassa Chanel, Versace, Thom Browne, Jean Paul Gaultier, Iris van Herpen, Maison Margiela, Moncler, Eilish Macintosh, Philip Treacy, Sumiko Iwakiri sekä taiteilijakaksikko Pierre & Gilles.
Suomalaisista muotisuunnittelijoista nähdään muun muassa nykyisin Samujiin pääsuunnittelijana työskentelevän Anne-Mari Pahkalan muovijätteestä valmistettu iltapuku sekä vuoden 2021 nuorena suunnittelijana palkitun Idaliina Frimanin Itämeren tilanteesta ja perinteisistä merenkulun vaatteista inspiroitunut mallisto.
”Valitut asut edustavat haute couturea, käsityötaidetta, ja hämmästyttävät myös materiaaleillaan. Niissä voi nähdä mm. meripihkaa, kalakollageenia, ja esimerkiksi Charlotte McCurdyn leväpohjaisesta muovista valmistettu sadetakki sitoo ilmakehän hiiltä ja on hiilinegatiivinen”, näyttelypäällikkö Minerva Keltanen Suomen kansallismuseosta kertoo. Uusia teknologioita perinteiseen käsityötaitoon yhdistää myös meriluonnosta aiheita ammentava Iris van Herpen.
Näyttelyssä on esillä myös lukuisia asusteita, kuten suomalaisen Lovian lohennahasta valmistettu iltalaukku ja Chanelin merimieslookia henkivät korkokengät.
Merimieslook pysyy muodissa
Näyttelyn aikaperspektiivi ulottuu yli sadan vuoden päähän.
Merihenkinen lastenvaatebuumi käynnistyi vuonna 1846 Englannista, kun nelivuotias prinssi Edvard ikuistettiin muotokuvaan päällään kuninkaallisen huvijahdin merimiesten univormua jäljittelevä asu. Kuva käynnisti vuosisataisen lastenmuotitrendin myös Suomessa, näyttelyssä esillä on Sibeliuksen tyttärelle kuulunut merimiespuku. Suuri kansa kopioi tuolloin, aivan kuten nykyäänkin, julkkisten muotia.
”Merellinen muoti henkii nostalgiaa ja kertoo reippaasta ja tervehenkisestä ihmisestä. Toisaalta merimiehet tatuointeineen on esitetty myös paheellisina ja hypermaskuliinisina fantasioina kuten taiteilijakaksikon Pierre & Gillesin tai Tom of Finlandin maailmassa”, Suomen kansallismuseon näyttelyamanuenssi Erik Tirkkonen kertoo.
Alkujaan Ranskan merivoimien asuun kuulunutta sinivalkoista raitapaitaa on nähty niin taiteilija Andy Warholin kuin Picassonkin päällä. Näyttelyn raitapaidat ovat Orcivalin, Marimekon ja muotisuunnittelija Jean Paul Gaultierin, joka haastatteluissa on kertonut olleensa jo nuoresta pitäen täysin riippuvainen raidoistaan. Coco Chanel puolestaan vakiinnutti merihenkisen muodin näytöksiinsä jo 1930-luvullla.
Suomeen muotivirtaukset saapuivat 1800-luvun lopulla etenkin Pariisista. Muotilehdet esittelivät viimeisintä tyyliä ja salongit valmistivat vaatteita paremmalle väelle, josta ne jalkautuivat tavallisen kansan pariin ja lopulta käyttövaatteiksi.
Muotisuunnittelijoiden asujen rinnalla nähdään ikonisia merimiesvaatteita Suomen kansallismuseon omista puku- ja tekstiilikokoelmista, jotka kuuluvat Suomen merkittävimpiin. Esillä on muun muassa hailuotolaisen Sofia Björnholmin liki sata vuotta sitten kutoma tikkuröijy, perinneneule, jonka pohjalta on laadittu paitamallin ensimmäinen käytössä oleva neuleohje. Hailuotolaisiin villapaitoihin liittyvä perinne löytyy myös elävän perinnön kansallisesta luettelosta.
Näyttely pohjaa Tanskan kansallisen merimuseon Museet for Søfartin kävijäennätyksen rikkoneeseen samannimiseen näyttelyyn. Kotkaa varten sitä on vahvasti muokattu Suomen kansallismuseon omien kokoelmien, lainojen ja hankintojen pohjalta. Suomen merimuseo on näyttelyn ensimmäinen vierailukohde, ja Kotkasta se jatkaa Göteborgiin.
Näyttelyn opastukset ovat tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin 25.6.–10.8. klo 12–12.30, ja ne sisältyvät sisäänpääsymaksuun.