Suomen tarina

4.-9. lk

Evakot, pakolaisuus ja muuttoliike

Toisen maailmansodan seurauksena talvi- ja jatkosodan jälkeen Karjalan ja Petsamon alueet luovutettiin Neuvostoliitolle. Alueiden asukkaista tuli evakkoja, jotka asutettiin ympäri Suomea.
Kuuntele kuunnelmat Evakot (kesto n. 2 min) ja Suomeen on aina tultu (kesto n. 1 min)

Haastattele vanhempiasi ja isovanhempiasi.

• Mistä vanhempiesi ja isovanhempiesi sukujuuret ovat?
• Onko suvussanne evakoita? Entä onko suvussanne jostain muualta Suomeen tulleita?
• Piirrä luonnosmainen Suomen kartta tai maailmankartta ja merkkaa sinne vanhempiesi ja isovanhempiesi synnyinpaikat. Merkkaa kartalle myös oma asuinpaikkasi.
• Piirrä tai kirjoita lopuksi karttaan paikka, jossa kuvittelet asuvasi tai haluaisit asua aikuisena.

4.-9. lk

Sotalapset
Toisen maailmansodan aikaan Suomesta lähetettiin lapsia turvaan Ruotsiin. Heitä kutsuttiin sotalapsiksi. Nykyään moni alaikäinen lapsi joutuu pakenemaan sotaa ilman vanhempiaan.
Kuuntele kuunnelma sotalapsista (kesto n. 2 min) ja tutustu Unicefin Lasten oikeuksiin verkossa.

• Kirjoita tai piirrä omat lastenoikeudet poikkeusolojen, esimerkiksi sotatilanteiden, varalle. Miten lasten hyvinvointi pitäisi turvata? Mikä lapsilla pitäisi aina olla, jotta heidän elämänsä olisi hyvää ja turvallista olosuhteista huolimatta?

7.-9. lk, 2. oppiaste

Eugen Schauman – konna vai sankari?
Eugen Schaumania on kuvailtu siivoksi ja hiljaiseksi nuoreksi mieheksi, joka kuitenkin jäi historiankirjoihin ammuttuaan Suomen kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin vuonna 1904.
Kuuntele kuunnelmat Eugen Schaumanista (kesto n. 2 min) sekä hänen koirastaan (kesto n. 1 min).

• Pohdi oliko Schauman terroristi vai sankari. Perustele pohdintasi!

7.-9. lk, 2. oppiaste

Sortovuodet ja Eetu Iston Hyökkäys -maalaus
Katso video Eetu Iston Hyökkäys-maalauksesta (kesto n. 2 min) ja pohdi seuraavia kysymyksiä

• Miten taiteella voidaan ottaa poliittisesti kantaa?
• Miksi Eetu Iston Hyökkäys-maalausta pidettiin omana aikanaan poliittisesti vaarallisena?

7.-9. lk, 2. oppiaste

7.-9. lk ja toinen oppiaste

Oikeus olla oma itsensä hyvinvointivaltiossa

Homoseksuaalisuuden dekriminalisoinnista eli laillistamisesta tulee vuonna 2021 kuluneeksi 50 vuotta. Vähemmistöjen ja etenkin seksuaalivähemmistöjen historia jää usein piiloon virallisesta historiankirjoituksesta. Tutustu seksuaalivähemmistöjen historiaan osana Suomen tarinaa videoiden avulla.

Samasukupuolisesta haureudesta tuomitut - homoseksuaalisuuteen kohdistuneen rikoslain historia (kesto n. 15 min)

Suomen kansallismuseon Vankila-museossa kuvatulla videolla homoseksuaalisuuden historiasta väitellyt tutkija ja tietokirjailija Sandra Hagman kertoo homoseksuaalisuuteen kohdistuvan rikoslainsäädännön historiasta.

Moninainen menneisyys – Suomen sateenkaarihistoria (kesto n. 5 min)

Minkä takia tiedämme niin vähän suomalaisista historiallisista lhbtiq-henkilöistä? Videolla sukupuolen ja seksuaalisuuden teemoihin erikoistunut historiantutkija Riikka Taavetti pohtii historian tulkintojen merkitystä Suomen moninaisen menneisyyden esittämisessä. Minkälaisia haasteita historiallisten henkilöiden sukupuolen tai seksuaalisuuden määrittelyyn jälkikäteen liittyy – ja miten kansallinen museo voisi kertoa moninaisemmin Suomen historiasta?