1600 1800 Luku

Suomi ennen Suomea

Suomen alue kasvoi ensin osaksi Ruotsia, ja vuodesta 1809 lähtien Suomi oli osa Venäjää. Millainen nykyisen Suomen alue - Itämaa, rajamaa - oli ennen itsenäistä Suomen valtiota?

Tietoiskuvideot

Toista maata on yksi Kansallismuseon perusnäyttelyistä. Se kertoo ajasta, jolloin Suomi-nimistä valtiota ei vielä ollut. Tutustu näyttelyn esineisiin lyhyiden videoiden avulla. Videoissa esineen kanssa samalta paikkakunnalta olevat lapset ja nuoret asettavat esineen näyttelyyn.

Videoita voi hyödyntää vapaasti eri teemojen opetuksessa!

Karhunhammas - kansanusko
Kansanuskon peruskäsite on onni, jonka määrä on rajallinen. Kansanusko eli rinnan kristinuskon kanssa nykyisen Suomen alueella.

Kaukoputki - tiede
Kaukoputki keksittiin 1600-luvulla ja se avasi uusia mahdollisuuksia muun muassa hylkeenpyyntiin. Miten tieteen kehitys on vaikuttanut elinkeinoihin ja miten elinkeinot ovat vaikuttaneet ympäristöömme?

Plootu-rahat - Isoviha
Hailuodossa koettiin vuonna 1714 suuri tragedia, kun satoja hailuotolaisia tapettiin osana Isovihaksi kutsuttua miehitysaikaa. Ruotsin ja Venäjän sotien seurauksena moni siviili kärsi ja omaisuutta koettiin vainon uhassa piilottaa. Kaikkia maahan piilotettuja rahoja ei kuitenkaan koskaan haettu takaisin. Plootu-rahat on tehty kuparista ja ne painavat lähes 2 kilogrammaa per kappale.

Puinen porolelu - lapsuus ja leikki
Sanotaan, että leikki on lasten työtä. Leikkimällä lapsi oppii oman yhteisönsä taitoja. Lasten lelut ja leikit erosivat sääty-yhteiskunnassa toisistaan. Saamelaislapselle porotalouteen perustuva elinkeino tuli tutuksi myös leikkien kautta.

Posliininen kahvikuppi - kolonialismi
Kahvi oli 1700-luvun muodikas uutuus, jota etenkin aatelisto nautti. Nautinnon hintana oli siirtomaakauppa ja kolonialismi.

Neulotut lapaset - monimuotoinen historia
Valtion historia on ihmisten historiaa. Ihmiset ovat muuttaneet alueilta toisille pakotettuina tai vapaaehtoisina. Inkerinmaan historia osana Suomen historiaa on täynnä monimuotoisia kohtaloita.

Henrikin ja Lallin tarina

Vuosisatojen ajan suomalaisille on kerrottu Suomen historian alkaneen siitä, kun talonpoika Lalli surmasi Piispa Henrikin Köyliönjärven jäällä vuonna 1156. Mutta onko tässä tarinassa mikään totta?

Katso video piispa Henrikin ja Lallin tarinasta ja mieti alla olevia kysymyksiä.

  • Miksi emme tiedä varmuudella oliko piispa Henrikiä ja Lallia olemassa? Kirjoita kaksi perustelua. Mieti, millaisia historiallisia lähteitä aiheesta on ja ovatko ne luotettavia. Millainen on luotettava historian lähde?
  • Pohdi, mistä Henrikin ja Lallin kohtaaminen kertoo - mitä Henrikin henkilöhahmo edustaa, entä Lallin? Miettikää, miksi tarina on ollut tärkeä suomalaisille?


Suuriruhtinaskunta ja valtiopäivät

Suomi on vuosisatojen kuluessa ollut osa Ruotsia ja Venäjää. Nykyisen Suomen alue oli osa Venäjää, autonominen suuriruhtinaskunta. Suuriruhtinaskunnan asioista päätettin valtiopäivillä, jonne kokoontuivat eri säätyjen edustajat.

Katso video ja astu sisään vuoden 1863 valtiopäiville ja tee halutessasi alla oleva tehtävä.

  • Kirjoita uutisartikkeli valtiopäivistä. Kirjoita uutiselle otsikko ja kokoa siihen tunnelmia, joita valtiopäiville osallistujilla oli.

Toista maata -podcast

Kuusiosainen podcast-sarja kääntää Suomen historian uuteen asentoon. Podcastin toimittaja-juontajana toimii muusikko, historioitsija Matti Johannes Koivu. Kussakin jaksossa käsitellään erilaisia teemoja ja väitteitä Kansallismuseon kokoelmaesineiden kautta. Jaksoissa esitellyt esineet ovat nähtävillä Toista maata -näyttelyssä. Yhden jakson pituus 30-40 min.

Suurmieskultti vääristi historiankirjoituksen
Jaksossa päätoimittaja Maria Pettersson ja kirjailija Juha Hurme pohtivat suurmiesten ominaisuuksia, historianopetusta tässä ajassa ja sitä onko suurmiesten jalustalle nostamisella positiivisia vaikutuksia?

Suomalainen viinapää
Jaksossa alkoholikulttuurin historiaa tutkinut ja 1600-luvun juomakulttuurista väitellyt Jenni Lares sekä yökerhoihinkin tutkijana jalkautunut biletohtori Antti Maunu pohtivat monissa kulttuureissa esiintyvää halua ja tarvetta päihtymykselle. Mikä on leimallista suomalaiselle juhlimiskulttuurille ja minkälainen rooli alkoholijuomien nauttimisella on juhlimisessa ollut?

Tavara määrittää ihmisarvon
Mitä tavara kertoo ja on kertonut omistajastaan – säädystä, luokka-asemasta, vauraudesta? Jaksossa luksusta ja kopioiden suhdetta sekä kuluttamista tutkinut tutkijatohtori Linda Turunen ja vuoden vaateostolakossa ollut himoshoppaaja toimittaja-kirjailija Laura Friman käsittelevät kuluttamista ja statusta.

Häpeä on vahva kontrollin väline
Onko häpeässä kyse siitä mitä olet vai siitä mitä teet; miten syyllisyys ja häpeä eroavat toisistaan? Jaksossa suomalaisen häpeän rakennusaineista ja häpeän ylisukupolvisuudesta keskustelevat Turun piispa Mari Leppänen ja kirjailija Jani Toivola.

Suomi, eriarvoisuuden mallimaa
Taloudellisen eriarvoisuuden historia juontuu Suomessa pitkälle kartanotalouden aikoihin, ja edelleen teollistumisen aikaan mahtavine patruunoineen. Jaksossa taloudellisesta eriarvoisuudesta keskustelevat toimittaja, ohjaaja Susanna Kuparinen ja ennustepäällikkö, taloustieteilijä Markku Lehmus.

Uskominen järjestää maailmaa
Kansallismuseon Toista maata -näyttely esittelee kristinuskon rinnalla kansanuskoa. Mistä syntyy ihmisen tarve uskoa ja liittyvätkö pyhyyden kokemukset uskoon, entä uskontoon? Jaksossa pyhyydestä ja uskosta keskustelevat teologian tohtori, tutkija Aku Visala ja kirjailija Anna-Kaari Hakkarainen.


Kansallismuseo X RARE Media

RARE on journalistinen media nuorille - ja nuorilta. RAREn toimittajat vierailivat Kansallismuseon Toista maata -näyttelyssä. Katso videot ja pohdi heidän löytämiään näkökulmia historiasta, suomalaisuudesta ja historiankirjoituksesta.

Valta ja vastuu, 1 min

Kuka päättää, mitä historiasta kerrotaan? Videolla pohditaan vallan ja vastuun roolia niin historian kirjoittamisessa kuin kulutuksessa Toista maata -näyttelyn inspiroimana.

Kenen historia, 1 min

Mistä käsityksemme suomalaisuudesta tulee? Videolla pohditaan millaiseksi Suomen historia kirjoitettiin 1800-luvulla nationalismin aikaan, ja ketkä nykyään määrittelevät suomalaisuuden historiaa.

Momman Siina, 1 min

Historian kirjoituksessa toistuvat sodat ja miehet. Kansallismuseon Toista maata -näyttelyn kertoma tarina muun muassa Momman Siinasta herättää katsomaan historiaa toisin silmin.

Historiaan samaistuminen, 1 min

Keiden historiaa koulussa opetetaan? Videolla pohditaan millaisia samaistuttavia tarinoita menneisyydestä kerrotaan historian oppitunneilla ja museoissa – ja millaisia ei.