![Halikon aarre]( "Halikon aarre")
Klikkaa kuvaa ja katso esineen tiedot
Halikon aarre
Vuonna 1887 Varsinais-Suomesta löytyi hämmästyttävä hopea-aarre. Löytöpaikka sijaitsi Joensuun kartanon maalla Halikon kunnassa, joka nykyisin kuuluu Salon kaupunkiin. Aarre oli kätketty saviruukussa maahan luultavasti 1100-luvun puolivälissä tai jälkipuolella. Lounais-Suomessa elettiin tuolloin rautakauden ja keskiajan välistä siirtymävaihetta, jolloin kristinusko oli saamassa yhä vankemman jalansijan.
Halikon aarteen ainutlaatuisin osa on kolmiulotteinen ristiinnaulitunkuva eli krusifiksi, joka on tehty kullatusta hopeasta. Se on 1100-luvun romaanista tyyliä edustavan taidekäsityön mestariteos. Halikon krusifiksin valmistaja oli todennäköisesti saksalainen kultaseppä. Krusifiksille ei kuitenkaan ole säilynyt läheistä vastinetta koko Euroopassa. Aarteeseen sisältyy myös kaksi hopeista ristiriipusta, joista toiseen on kaiverrettu ristiinnaulittu, sekä 36 hopeista filigraanihelmeä ja pyöreä hopeafiligraaniriipus.
Halikon aarteen ja varsinkin krusifiksin on täytynyt olla korkea-arvoisen papin tai rikkaan ylimyksen omaisuutta. Oliko hän halikkolainen mahtimies tai lähetystyötä johtanut piispa? Vai päätyikö aarre Suomeen jonkin Itämerellä tehdyn ryöstöretken myötä? Onko aarre koottu Suomessa eri alueilta hankituista tai rosvotuista arvoesineistä? Näihin kysymyksiin emme saa koskaan vastausta. Tästä huolimatta aarre on loistokas ja kiehtova jälki levottomalta 1100-luvulta, yhdestä Suomen historian tärkeästä murrosvaiheesta.
![Krusifiksi]( "Krusifiksi")
Kullatusta hopeasta valmistetussa krusifiksissa ristiinnaulitun Kristuksen vierellä seisovat neitsyt Maria ja Johannes Kastaja. Ristin sakaroiden päissä olevin neliömäisiin kenttiin on kuvattu enkeleiksi tulkittuja hahmoja. Ristin yläpäässä oleva enkeli heiluttaa suitsutusastiaa. Poikkipuun päissä olevat enkelit kantavat liinoja, joilla ne ehkä pyyhkivät ristiinnaulitun verta. Toisen tulkinnan mukaan ne nostavat Kristuksen sielun liinoilla taivaaseen. Ristin juureen on kuvattu siivekäs enkeli. Ristiinnaulitun ranteiden yläpuolella näkyy kasvonsa peittävät hahmot. Ne symbolisoivat aurinkoa ja kuuta, jotka pimenevät Kristuksen kuolinhetkellä. Krusifiksin kääntöpuolelle on kirjoitettu latinankielinen teksti ”ristlnkuolemallaan Kristus lunasti kaiken”, neljän evankelistan nimet (Markus, Matteus, Luukas ja Johannes) sekä Marian ja Johannes (Kastajan) nimet. Kuva: Esa Suominen.
![Kiinnityslaite]( "Kiinnityslaite")
Krusifiksin ja hopealangoista punottujen ketjujen välissä sijaitsee monimutkainen kiinnityslaite, joka sekin on kullattua hopeaa. Ei tiedetä, onko sen valmistanut sama henkilö kuin itse krusifiksin. Kiinnityslaitetta hallitsee kalan päällä seisovan linnun kuva. Kyseessä on kristillisen uskon järkähtämättömyyttä symbolisoiva liejukana. Liejukanaa reunustaa kaksi lohikäärmeenpäätä. Kiinnityslaitteen alaosassa on puhkonainen helmi, joka muodostuu kahdesta toisiinsa kietoutuneesta käärmeestä. Se edustaa skandinaavista Urnes-tyyliä, viikinkiajalta juontuvaa eläinkoristeperinnettä, jonka on siis täytynyt olla tuttua kiinnityslaitteen valmistajalle. Kuva: Esa Suominen.
![Rasia]( "Rasia")
Taitavasti punottuihin hopealankaketjuihin on vielä kiinnitetty pyöreä pyhäinjäännösrasia. Sen kannessa näkyy romaanisen tyylin mukaisesti kuvattu Juudan leijona, Kristuksen symboli. Ketjun yhdistää sekä pyhäinjäännösrasiaan että kiinnityslaitteeseen tyyliteltyä eläimenpäätä muistuttavat hopeahelat. Nekin liittyvät kiinnityslaitteen hopeahelmen tavoin skandinaaviseen eläinkoristelun perinteeseen. Kuva: Esa Suominen.
![Risti]( "Risti")
Aarteeseen sisältyy myös kaksi yksinkertaisempaa hopeaista ristiriipusta ketjuineen. Riipukset ovat onttoja, saranan varassa avautuvia enkolpioristejä. Sellaisten sisällä voitiin säilyttää pyhäinjäännöstä. Ristien koristeet muodostuvat mustalla metalliseoksella (niello) täytetyistä kaiverruksista. Halikon enkolpioristit ajoittuvat 1000-luvun lopulle tai 1100-luvun alkuun. Ne luultavasti ovat pohjoismaisten hopeaseppien työtä, vaikka viime kädessä palautuvatkin bysanttilaisiin esikuviin. Yksi mahdollinen valmistuspaikka on Gotlannin saari Itämeren keskellä. Toisessa ristissä on kuvattu neljä pyhimystä, joista yksi seisoo kädet orans-rukousasentoon kohotettuina. Riipuksen kääntöpuolelle on kuvattu ristiinnaulittu ja taivaasta ojentuva Jumalan käsi. Ristin juurella on kaksi pientä puuta, jotka kuvaavat paratiisin elämänpuuta sekä hyvän ja pahan tiedon puuta. Toisessa Halikon enkolpioristissä poikkipuun päihin on kuvattu kaksi miehenpäätä rukousasentoon kohotetuin käsin. Ristin yläsakarassa näkyy aurinko ja alasakarassa erottuu taaksepäin katsova petoeläin. Kääntöpuolella on romaanisessa käsityötyylissä suosittua akantuslehväaiheista kasvikoristelua. Kuva: Esa Suominen.
![AB6 BBA4 AE9 B54 FFF514400 D56 CCF6088]( "AB6 BBA4 AE9 B54 FFF514400 D56 CCF6088")
Aarteeseen sisältyy vielä 36 erilaista hopeahelmeä ja yksi pyöreä hopeariipus. Ne on koristeltu filigraaneilla eli juottamalla kiinnitetyistä hopealangoista koostuvilla kuvioilla. Ne ovat arvokkaita koruja, mutta eivät uskonnollisia esineitä. Samantapaisia hopeahelmiä esiintyy Itämeren alueella ja Venäjällä. Halikon helmet lienee valmistettu 1000-luvun lopulla tai 1100-luvun alussa Gotlannissa. Kuva: Esa Suominen.
Digitaalinen kokoelma
Toista maata
