Jackarbyn salin koristemaalaukset
Porvoon lähellä sijaitsevan Jackarbyn kartanon – vakiintuneessa suomenkielisessä muodossa Jakkarilan – salin koristemaalaukset ovat lähes koko Kansallismuseon olemassaoloajan olleet keskeinen osa museon perusnäyttelyä. Maassamme on säilynyt verraten vähän 1700-luvun maalattujen tapettien muodostamia kokonaisuuksia, joista jokainen on erilainen ja avaa omalta osaltaan uuden näkökulman rokokoon ja kustavilaisen ajan sisustustaiteeseen. Jackarbyn salin maalaukset paimen- ja metsästysaiheineen ovat erinomainen esimerkki 1700-luvun puolivälin rokokoon sisustamisen väri-ilottelusta.
Jackarbyn kartanon päärakennus on peräisin 1760-luvun alusta ja sen ulkoasu on säilynyt suurelta osin muuttumattomana. Osa päärakennuksen alkuperäisestä kiinteästä sisustuksesta kuten rintapaneelit on säilynyt, merkittävänä poikkeuksena 1900-luvun alussa Kansallismuseon kokoelmiin hankitut salin maalatut tapetit.
Salin 1760-luvun alussa tehdyt maalaukset on nähty myöhäisbarokin ja rokokoon välimuotona, osittain tumman yleisvärityksensä ansiosta. Rokokoon värimaailma oli kuitenkin ilmeisesti huomattavasti voimakkaampi kuin usein ajatellaan. Sali sijaitsee kartanorakennuksen kulmassa, joten seinämaalausten sijoittelu on alun perin ollut toinen kuin museon näyttelyssä.
Jackarbyn salista tekee ainutlaatuisen sen monumentaalinen kattomaalaus, joka avautuu ylös pilviin. Idea on peräisin italialaisesta renessanssitaiteesta, ja se sai Ranskassa 1660-luvulla lopullisen, akateemisen muotokielen.
Jackarbyn salin maalaukset on tehnyt tukholmalainen maalarikisälli Johan Bromander (s. 1732), jonka tuotantoa tai toimintaa ei muutoin tunneta. Hän osoittaa näillä maalauksilla tunteneensa erittäin hyvin Tukholman kuninkaanlinnan rakennus- ja sisustustöiden kautta Ranskasta saadut esikuvat ja vaikutteet sekä osanneensa soveltaa niitä luodakseen uuden, tyylinmukaisen kokonaisuuden tuolloin Ruotsin itäisessä kolkassa sijainneeseen Jackarbyhyn.
