Usein kysyttyä

Miksi Kansallismuseolle rakennetaan uudisosa?

Kansallismuseo tarvitsee lisää tilaa vastatakseen paremmin nykyaikaisen museotoiminnan vaatimuksiin. Uudessa museokokonaisuudessa on mahdollisuus nauttia monipuolisesta näyttely- ja tapahtumaohjelmistosta, tutustua kansalliseen kulttuuriperintöön, järjestää tilaisuuksia tai vaikka vain poiketa ravintolaan, kahvilaan tai museokauppaan. Museon tulevaa toimintaa ja sisältöjä suunnitellaan parhaillaan.

Miten uusi rakennus valikoitui päärakennuksen rinnalle?

Uudisrakennuksen suunnittelusta järjestettiin kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu. Sen voitti JKMM Arkkitehdit Oy:n ehdotus, joka toteutetaan nyt tontille.

Näyttävä, arkkitehtonisesti ja rakentamiseltaan kunnianhimoinen laajennusosa sijoittuu Kansallismuseon pihapuistoon, pääosin maan alle. Maan alla uusi ja vanha museorakennus yhdistyvät. Laajennusosan koko on noin 5 300 neliömetriä. Yleisölle avoimia kulttuuritiloja on tästä noin 2 300 neliömetriä. Lopullinen tapahtumatilan korkeus on noin seitsemän metriä.

Onko koko museo kiinni rakentamisen ajan?

On, samaan aikaan Kansallismuseon laajennusosan rakennustöiden kanssa museon päärakennus osittain peruskorjataan. Nyt tehtävässä peruskorjauksessa kunnostetaan muun muassa Kansallismuseon vesikatot, julkisivut ja ilmanvaihto.

Mikä on rakentamishankkeen aikataulu?

Rakennustyöt alkoivat syksyllä 2023, ja valmista on vuoden 2026 aikana. Uusi museokokonaisuus avataan yleisölle keväällä 2027.

Miten museossa huomioidaan lapset?

Lapsiperheet ja oppilasryhmät ovat Kansallismuseon perinteisiä ja keskeisiä asiakasryhmiä, eikä heitä unohdeta jatkossakaan!

Mitä tapahtuu museota ympäröivälle pihapuistolle?

Merkittävä osa rakennushanketta on ravintolapaviljonkia ympäröivän pihapuiston palauttaminen vehreäksi ja kaikille avoimeksi tapahtuma-alueeksi. Rakentamisen alkaessa osa puista siirrettiin pois työmaalta ja osa kaadettiin, sillä kuntotutkimus paljasti niiden kärsivän jalavanpakuritaudista. Vanhoista puista on otettu pistokkaita, ja niistä vartetaan uusia taimia istutettavaksi museon Pihapuistoon.

Miten museoon pääsee jatkossa esteettömästi tai erilaisilla kulkuvälineillä?

Esteetön kulku voi tapahtua joko historiallisen museorakennuksen tai uuden rakennuksen kautta.

Raitiovaunut pysähtyvät jatkossakin museon edustalla Mannerheimintiellä. Pihalle on tulossa runsaasti pyörätelineitä. Saattoliikenne tulee jatkossa Töölönkadulta. Lähimmät pysäköintipaikat sijaitsevat läheisissä parkkihalleissa.

Onko Kansallismuseossa jatkossa avointa, maksutonta toimintaa?

Osa Kansallismuseon toiminnasta on maksutonta myös jatkossa. Lisäksi museon kahviloissa ja ravintoloissa sekä museokaupoissa voi käydä ilman sisäänpääsymaksua.

Mitä Häkälä-piharakennukselle tapahtuu?

Piharakennuksen tulevaa käyttötarkoitusta pohditaan parhaillaan.

Mitä Vaunuvaja-rakennukselle tapahtuu?

Vaunuvaja on toimistotilaa, ja siellä työskentelee jatkossa Museoviraston työntekijöitä.

Säilyykö Pihapuiston parkkipaikka?

Ei säily. Sen sijaan lähialueella on useita pysäköintitaloja, lähin sijaitsee Eduskuntatalon ja Kansallismuseon välissä.

Miten rakentamisessa huomioidaan ekologisuus?

Hanketta on ohjattu kestävän rakentamisen ratkaisuilla. Rakennusrungon kestävyystavoite on 200 vuotta. Rakennuksen suunnittelua ohjataan RTS-ympäristöluokituksen määrittämillä tavoitteilla.

Laajennusosan katolle rakennetaan epäpuhtauksia ja hiilidioksidia ilmasta suodattava viherkatto. Sen ominaisuudet sadeveden pidättämisessä ovat erittäin hyvät. Näin myös hyönteisillä on lisätilaa keskellä kaupunkia.

Rakentamisessa kiinnitetään huomiota mahdollisimman vähähiilisten ratkaisujen toteuttamiseen. Rakennustyöt toteuttavan SRV:n työmaat siirtyivät päästöttömiksi vuoden 2022 alusta lähtien ja Senaatti-kiinteistöt puolestaan on sitoutunut Päästöttömät työmaat – green deal -sopimukseen. Osapuolten yhteisenä tavoitteena on minimoida uudisrakennuksen hiilijalanjälki ja maksimoida hankkeen hiilikädenjälki.

Mitä rakennushanke maksaa? Miten se rahoitetaan?

Rakennuttamisesta vastaa valtion kiinteistöasiantuntija Senaatti-kiinteistöt ja se rahoitetaan valtion budjetista. Laajennuksen päätoteuttajana toimii SRV. Senaatin kärkihankeallianssina toteutettavan urakan kokonaisarvo on noin 55 miljoonaa euroa. Peruskorjauksen pääurakoitsija on NCC. Pää- ja arkkitehtuurisuunnittelusta vastaa ryhmittymä Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy, Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy sekä Wilhelm Helander, Juha Leiviskä, arkkitehdit SAFA. Kustannusarvio on noin 35 miljoonaa euroa.

Lue lisää rakentamishankkeesta Senaatin verkkosivuilta.