Rantasalmelaiset piiput

Kuukauden esine - Elokuu 2005

Tupakan käyttö Suomessa yleistyi jo 30-vuotisen sodan aikana (1618-1648). Ensimmäinen tupakkatehdas perustettiin Vaasaan 1722 ja valtiovalta kannusti lisäämään kotimaista tupakanviljelyä, jotta tehtaiden raaka-aineen saatavuus tulisi turvattua. Kotimaisen tupakan laadun heikkouden vuoksi tupakkatehtaat siirtyivät kokonaan ulkomaisen tupakan varaan vuonna 1866. Tupakanviljelyä harjoitettiin tämän jälkeen enää kotitarpeiksi.

Aluksi tupakan käyttö oli nuuskaamista. Tupakanpoltto piipussa polttamalla yleistyi vasta 1800-luvulla. Esimerkiksi tupakanpoltto kadulla oli Euroopassa lailla kiellettyä vuoteen 1848 saakka. Ensimmäiset piiput Suomessa olivat savesta tehtyjä ja tuontitavaraa Englannista, Hollannista tai Ruotsista. Varakkaimmissa taloissa hopeahelainen piipunpesä saattoi olla merenvahaa (valkea savimainen aine), mutta tavallisen suomalaisen piipun pesä oli tehty visakoivusta. Imupää tehtiin lehmän sarvesta ja pitkävartisen piipun varsi eli lanki valmistettiin metallilangasta kiertämällä.

Ilmatiiviiksi varsi saatiin päällystämällä se eläimen rakolla ja nahalla. Piipunpoltto oli miesten harrastus paitsi Peräpohjolassa ja Kainuussa, missä myös vanhemmat naiset osallistuivat siihen.

Eteläsavolainen Rantasalmi oli 1800-1900-luvuilla kuuluisa käsityöläispitäjä. Siellä valmistettuja kotiteollisuustuotteita olivat veneet, lapikkaat, rukkaset, kehruurukit, kammat ja kaikkein tunnetuimpana piiput. Piippujen valmistus paikkakunnalla sai alkunsa, kun paikkakunnalla toimineen Haapaniemen Kadettikoulun (1781-1818) tupakanpolttoa harrastavat oppilaat tarvitsivat piippuja.

Rantasalmella arvioidaan olleen 1900-luvun alussa yli 100 piipunvalmistajaa eli "piippuvarvalia" ja tuotannon määrä tuhansia piippuja vuodessa. Nykyään valmistajia ei enää juurikaan ole. Alkuaikoina suosituin malli oli pitkä letkuvarsipiippu eli lankipiippu, ja myöhemmin lyhyt. ns. "känäpiippu". Tunnettuja piippumestarisukuja monessa sukupolvessa olivat Bagge, Kokkonen, Kauppinen ja Niiranen.

Kuukauden esineenä oleva piippukokoelma on Rantasalmen kotiteollisuuden historian asiantuntijan, nimismies Yrjö Nakarin 1940-1950-luvuilla keräämä. Kokoelmassa on edustettuna mm. edellä mainittujen rantasalmelaisten mestareiden tekemiä piippuja 1930-1940-luvuilta, erilaisia paikallista valmistetta olevia tupakkakukkaroita, sekä asiaankuuluva piippuhylly.

Risto Hakomäki