Taalalaismaalareiden kurpitsakoristellut kaapit

Kuukauden esine - Heinäkuu 2007

Taalainmaalla Ruotsissa kehittyi 1700-luvun puolivälistä lähtien koristemaalaustapa, joka liittyi huonekalujen valmistukseen. Kaappien, lippaiden ja arkkujen runsaassa maalauskoristelussa erityisen suosittu motiivi oli kukkauurna. Taalalaiskaappien koristelu muuttui 1780-luvulta lähtien yhä tyylitellymmäksi. Se kehittyi moni-ilmeiseksi ja muotorikkaaksi Leksandin, Hedemoran ja Liman pitäjissä, mutta etenkin Rättvikissä, missä kaappien ammattimainen valmistus työllisti sekä käsityöläisiä ja maalareita.

Kiertelevien myyjien ja maalareiden välityksellä taalalaistuotteet levisivät Keski-Ruotsin lisäksi maan eteläosiin, Norjaan ja aina Suomeen saakka. Ahvenanmaalla ja Pohjanmaalla muistettiin värikkäiden kukkamaalausten olleen osaksi kiertelevien taalalaisten työtä.

Nk. Rättvik-tyylin tunnukseksi muodostui kukkauurna nimeltä kurbits, 'kurpitsa'. Taalalaiskaappien ovipeileissä siitä kasvoi symmetrisesti kohoavia tyyliteltyjä lehtiä ja kukkia. Tätä vuoden 1790 tienoilla muotoutunutta seinämaalausten ja huonekalujen tyyliä on kutsuttu nimellä kurbitsmålning, 'kurpitsamaalaus'. Nimitys juontuu 1700-luvun ruotsinkielisessä raamatunkäännöksessä käytetystä kasvia kuvaavasta sanasta Vanhan Testamentin Joonan kirjan 4. luvussa:

"6. Men Herren Gud förskaffade en kurbits, den wäxte öfwer Jona, at hon skulle skydda öfwer hans hufvud, och wederqwicta honom i hans wedermöda. Och Jona gladdes fast öfwer den kurbitsen."

"7. Men Gud förskaffade en mask om morgonen, då morgonrodnen upgick; han åt kurbitsen, så at hon förtorkades."

Suomenkielisessä 1700-luvun käännöksessä kasvia on yksinkertaisesti nimitetty pensaaksi:

"6. Mutta Herra Jumala toimitti yhden pensaan, joka kasvoi Jonan ylitse, että se olis hänen päänsä varjonnut, ja virvoittanut häntä hänen vaivassansa; ja Jona riemuitsi pensaasta suurella ilolla."

"7. Mutta Herra toimitti madon huomeneltain, kuin aamurusko koitti, joka söi sitä pensasta, että se kuivettui."

Vuoden 1917 virallisessa ruotsinkielisessä käännöksessä samoin kuin suomenkielisessä vuoden 1933 käännöksessä on sana korvattu alkukieltä ilmeisesti paremmin vastaavalla nimellä ricinbusken, 'risiinikasvi'.

Taalainmaan värikkäissä seinämaalauksissa Raamatun henkilöt ja Ruotsin kuninkaat vaeltavat kurpitsojen kukkien ja hedelmien suojissa. Profeetta Joona on kuulunut suosikkihahmoihin kuningas Salomonin, Karl Johanin ja Napoleonin lailla.

Suomen kansallismuseon kokoelmissa on neljä kurpitsamaalauksin koristettua kaappia: Rättvik-tyylin korkea astiakaappi vuodelta 1801 Ahvenanmaalta ja vuodelta 1813 Houtskarista, seinälle ripustettavat pienet kirjakaapit Eckeröstä ja Vihdistä. Vihtiläisen kirjakaapin muistettiin olevan kuljeksivan taalalaisen koristama. Esineet eivät ole esillä näyttelyssä.

Pirkko Sihvo

Kirjallisuutta:

Ekström Kjell 1989. Klockor på locket. Folkligt möbelmåleri på Åland. - Föreningen Ålands Vänner. Skriftserien ÅLAND nr 15. Mariehamn. - Fredlund, Jane 1977. Allmogemöbler. Västerås.

Svärdström Svante 1975. Dalmålningar i urval. Stockholm.