Virkattu peite Huittisista

Vuonna 1914 Suomen kansallismuseon kokoelmat karttuivat virkatulla peitteellä, jonka tekijäksi mainittiin Siina Rinne Huittisista. Peite on kauttaaltaan kuvioitu mielikuvituksellisin eläin- ja ihmishahmoin sekä kasvi- ja rakennusaihein. Vuonna 1886 valmistuneen peitteen mukana seurasi vihkonen, johon tekijä on 141 runonsäkeellä tarkasti kuvannut jokaisen kuvioaiheen merkityksen.

Siina (ristimänimeltään Eufrosyyne Josefiina) syntyi 19.10.1859 Huittisten Huhkolan yksinäistilan rengin Juho Matinpojan ja hänen vaimonsa Anna Elisabeth Tuomontyttären viidentenä lapsena. Siinan ollessa noin kymmenvuotias hän muutti vanhempiensa kanssa Huhkolan Savijoen torppaan. Tällöin perhe omaksui torpan mukaan sukunimekseen Savijoen. Vuonna 1901 Siina otti käyttöön Rinne-nimen muutettuaan pappilan yksinäistilan maille. Parhaiten Siina kuitenkin tunnettiin Huittisissa Momman Siinana.

Kankaiden kutomisen Siina aloitti kaksikymmenvuotiaana ja siitä lähtien hän toimi kankurina sekä Huittisten pappilassa että muissa pitäjän taloissa. Kutomiinsa kankaisiin Siina suunnitteli monikuvioisia ja suuritöisiä aiheita. Vuodesta 1880 lähtien Siina piti kirjaa kudontatöistään. Näiden muistiinpanojen mukaan hän kutoi kolmen vuosikymmenen aikana 17.128 kyynärää (n. 240 m) pellavakangasta ja 12.597 kyynärää (n. 177 m) villakangasta. Kankaankudonta oli kuitenkin vain osa monipuolisen käsityön taitajan tuotantoa: Siina valmisti myös ryijyjä, vällyjä, peitteitä, villahameita ja - puseroita, sukkia, myssyjä, lapasia ja rahakukkaroita sekä lukuisia muita virkkaus- ja kudonnaistöitä.

Elämänsä ehtoon Siina asui Lauttakylässä, Seurantalo Karhulan kupeessa sijainneessa pienessä pirtissä. Iän myötä sokeutuneen Siinan taloutta hoiti hänen kaksi vuotta nuorempi sisarensa Tilta (Matilda Jokinen). Siina Rinne kuoli 15.4.1940.

Aikalaiskuvaus Siinan taidoista löytyy Huittisten rovasti Vilhelm Lindstedtin 24.2.1914 museoon lähettämästä kirjeestä:

"Muuten voin ilmoittaa, että Siina Rinne on todellinen nero kutoma-alalla. Hänen kutomansa kankaat ovat täällä paikkakunnalla tunnettuja ja ne ovat toisinaan mestariteoksia. - - Se on omituista nähdä, miten tarkkaan hän paikalla käsittää kaikki kuvallisten kankaitten mallit, ja saatuansa toimeksi kutoa jonkun määrätyn mallin mukaan on hänellä yks kaks kangaspuunsa toimessa ja hän istuu niissä ja polkee 12-15-18 polkusintansa erehtymättä kertaakaan. Eikä tuo tuota hänelle pienintäkään päänvaivaa. Lisäksi on hän täydellisesti "selv made woman" ilman pienintäkään opetusta."

Peitteen mukaan liittämänsä runon Siina Rinne on päivännyt 28.3.1914. Runoa kirjoittaessaan hän tiesi jo peitteensä olevan matkalla museoon. Niinpä tämäkin vaihe tuli kirjatuksi runomuotoon:

"Villasesta vaippa täällä, museossa nähtävänä. Helsinkissä muinaisissa, merkittynä kirjaan hyvään. - - Kauan kesti täkin teksti museolle muinaiseksi".

Runomitallisen esityksen ohella Siina Rinne oli liittänyt mukaan myös suorasanaisen selityksen peitteen kuvioaiheista. Siinan omien sanojen mukaan aiheet ovat seuraavat:

"Mielikuvituksen ajatuksia"

"Ensimmäinen osa kuvaa perhettä heinästä päästyä. Toinen osa kuvaa krokotiilejä. Vuosiluku krokotiilien keskellä tarkottaa vuotta, jolloin aurinko pimeni. Kolmas osa kuvaa Josefin unta, siinä on aurinko ja 11 tähteä. Kuusi tähteä ja aurinko on toisessa päässä peittoa ja viisi tähteä toisessa päässä. Aurinko on kuvattu pimeneväksi sinä vuonna, jota aurinkon yläpuolella oleva vuosiluku osottaa. Neljäs osa kuvaa Egyptiläisten asuinpaikkoja Faraon hovissa. Keskellä on se linna, jossa Josef oli vankeudessa. Viides osa kuvaa Egyptiläisten laivakauppaa. Laivojen keskellä on neljän tuulen suunnat."

"Kuudes osa kuvaa orjakauppaa Afrikassa. Miehet ovat myyneet vaimonsa orjiksi, ja vaimot ovat kopeissa kahlehdittuna. Seitsemäs osa kuvaa Potifarin emäntää yksinään puutarhan keskellä olevassa huoneessansa. Kahdeksas osa kuvaa Jaakobin karjaa Sikemissä."

"Yhdeksäs osa kuvaa Ismaelilaisia, jotka ovat tulleet Josefia ostamaan. Kymmenes osa kuvaa Jaakobin poikain vaimoja. Vaimot ovat peitossa kuvattu nurin päin. Yhdestoista osa kuvaa jääkarhuja ja käärmeitä. Jääkarhut ovat purreet pojan poikki, kun poika on mennyt metsästämään."

"Kahdestoista osa kuvaa Elefantteja Intian aarniometsissä. Aarniometsää kuvaa peitossa elefanttien päällä olevat punaset kuviot ja musta viiva. Kolmastoista osa kuvaa Saharan erämaata. Siinä kasvaa vaivaisia kasveja ja jotakin varpuja. Saharan erämaata kuvaavassa paikassa on peitossa ruskea väri. Toisessa päässä peittoa on sanat "Herran pelko on viisaus". Sen nojalla on koko peitto tehty. Toisessa päässä on nimi Eufrosyyne Savijoki. Sen vieressä on kuutamon lapsi. Se on kuvattu peitossa nurin päin. Taru kertoo kuinka poika meni kuuta tervaamaan ja jäi kuusta kiikkumaan."

Raila Kataja