Gustaf Mauritz Armfeltin kengät 1700-luvulta
Kuukauden esine - Lokakuu 2009
Kenkäparin on omistanut kuuluisin suomalainen kavaljeeri, Kustaa III:n suosikki, Gustaf Mauritz Armfelt (1757-1814). Kengät ovat ohutta ruskeaa nahkaa (mahdollisesti vuohennahkaa?), vuorittomat ja niissä on ohut sileä nahkapohja ja matala korkolappu. Koristeena on kultabrokadista ja kultalankapitsistä tehdyt ruusukkeet. Kengät on valmistettu Tukholmassa todennäköisesti vuonna 1791.
Kengät kuuluvat Serafiimiritarikunnan pieneen juhlapukuun. Serafiimiritarikunnan suurta ja pientä juhlapukua käytettiin kerran vuodessa vastaavina ritarikunnan juhlapäivinä, joista pientä juhlapäivää vietettiin ensimmäistä adventtia edeltävänä maanantaina. Juhlapäivinä uudet ritarit otettiin virallisesti ritarikunnan jäseniksi ja hoidettiin ritarikuntien muita asioita. Pientä juhlapukua käytettiin myös joissakin muissa juhlatilaisuuksissa.
Serafiimiritarikunnan puvut oli suunnitellut hovi-intendentti, arkkitehti Carl Hårleman 1740-luvulla. Molemmat puvut olivat silkkiä, ja esimerkiksi pienenä juhlapäivänä marras-joulukuun vaihteessa jumalanpalveluksen seuraaminen talvisen kylmässä kirkossa silkkipukuun ja ohuisiin nahkakenkiin sonnustautuneena oli ehkä juhlallinen mutta ei välttämättä miellyttävä tai terveellinen kokemus. Kustaa III:n puku-uudistuksen (nk. kansallinen puku) jälkeen myös ritarikuntapukuja uudistettiin vuonna 1779, ja pienen juhlapuvun materiaaliksi määrättiin silkkiä hieman lämpimämpi sametti.
Armfelt lyötiin Serafiimiritarikunnan ritariksi 28.4.1791 ritarikunnan suurena juhlapäivänä Tukholman kuninkaanlinnan kirkossa. Hän on todennäköisesti käyttänyt ritarikunnan pientä pukua kenkineen seuraavana pienenä juhlapäivänä 21.11.1791. On mahdollista, ettei pukua ole käytetty kovin monta kertaa tämän jälkeen, kun otetaan huomioon, että seuraavana keväänä tapahtuneen Kustaa III:n murhan jälkeen Armfelt vietti lähes kymmenen vuotta ulkomailla, eikä oleskellut 1800-luvun alkuvuosinakaan Tukholmassa kuin muutamia kuukausia. Tilaisuuksia puvun käyttämiseen on siis ollut hyvin vähän ja niinpä siihen kuuluvat kengätkin ovat säilyneet hämmästyttävän hyväkuntoisina.
Kengän pituus on noin 30 cm. Nykykenkiin verrattuna Armfeltin kengännumero olisi tämän mukaan ollut 41-42.
Jouni Kuurne
-
2024
-
2023
-
2022
-
2021
-
2020
-
2019
-
2018
-
2017
-
2016
-
2015
-
2014
-
2013
-
2012
-
2011
-
2010
-
2009
- Pahka-astia Korpilahdelta
- Rukoustorvi Mouhijärven Hyynilästä
- Vinttikamarin ovi Maarian Prusin talosta 1794
- Gustaf Mauritz Armfeltin kengät 1700-luvulta
- Jumalanäidin ikoni Venäjältä 1870-luvulta
- Maitopönttö Taivalkoskelta 1800-luvulta
- Kaksi 1600-luvun pienoislipasta Saksasta
- Viinaputina
- Virpovitsat Sortavalasta ja Tohmajärveltä
- Kylänkapulat Vähäkyröstä vuodelta 1724 ja 1810
- Jäätuura Helsingistä 1800-1900 vaihteesta
- Ruskon kinkerikousa
-
2008
-
2007
-
2006
-
2005
-
2004
-
2003
-
2002