Jaakkiman kunnan toimitalon kahviastiat

Luovutettuun Karjalaan kuuluva Jaakkima sijaitsi Laatokan luoteisrannalla ja rajoittui Sortavalan, Uukuniemen, Parikkalan ja Kurkijoen pitäjiin. Talvisodan syttyessä 1939 pitäjässä oli noin 8500 asukasta, joista valtaosa joutui lähtemään evakkotaipaleelle kaksi kertaa. Ensimmäinen evakuointikäsky tuli maaliskuun 12. päivän vastaisena yönä vuonna 1940. Jatkosodan aikana, takaisinvaltauksen jälkeen vanhoille asuinseuduilleen palanneet asukkaat joutuivat toiselle evakkotaipaleelle sodan päätyttyä Moskovassa allekirjoitettuun välirauhansopimukseen 19.9.1944.

Vuonna 1939 vain hieman ennen talvisodan syttymistä oli Jaakkimaan valmistunut uusi kunnan toimitalo. Se korvasi vanhan pitäjäntuvan, joka oli alkujaan rakennettu kirkon rakennustyöläisiä varten vanhan kellotapulin hirsistä. Uuden kaksikerroksisen toimitalon arkkitehtuuri edusti funktionalismia. Modernissa rakennuksessa myös irtaimiston yksityiskohtiin oli panostettu.

Kunnan toimitaloon oli tilattu oma, erityinen kahviastiasto Arabialta. Kuppimalliksi oli valittu ns. EP-kahvikuppi, jonka Greta Lisa Jäderholm-Snellman oli 1930-luvun alussa Arabialle suunnitellut. Kyseisestä kahvikuppimallista tuli myöhemmin yksi Arabian kaikkien aikojen suosituimmista ja sitä valmistettiin eri materiaaleista ja erilaisin koristekuvioin yli 40 vuoden ajan. Jaakkiman astiaston jokaista osaa koristi pyöreä leima, jossa oli tyylitelty rakennuspiirros sekä teksti: Jaakkiman kunnan toimitalo 1939.

Sodan syttyessä uudenuutukainen, arvokas astiasto haluttiin siirtää turvaan. Toiveissa siinsi vielä tuolloin paluu kotiseudulle rauhanajan jälleen koittaessa. Niinpä astiasto pakattiin huolella ja se lähetettiin evakkokuormien mukana Närpiöön, minne mm. seurakunnan toiminta jatkosodan jälkeen siirtyi.

Sotien jälkeen Jaakkima tuli rauhanehtojen mukaisesti kuulumaan Neuvostoliitolle, eikä paluuta kotiseudulle enää ollut. Valtaosa jaakkimalaisista sijoittui eri puolille Etelä-Pohjanmaata, Seinäjoelle ja sen ympäryskuntiin. Kunnantalon astiat päätettiin myydä huutokaupassa, josta entiset jaakkimalaiset ostivat niitä muistoksi kotiseudustaan. 73 vuotta valmistumisensa jälkeen osa näistä säilyneistä astiaston osista saatiin lahjoituksena Suomen kansallismuseoon.

Raila Kataja