Kolme itämaan tietäjää

Suomen kansallismuseon kokoelmiin kuuluu satoja jouluun liittyviä esineitä, erityisesti erilaisia joulukoristeita. Osa näistä on teollista valmistetta, osa puolestaan itse askarreltuja koristeita eri ajoilta. Joulukuun kuukauden esineeksi valikoitui kolme kamelilla ratsastavaa itämaan tietäjää.

Sortavalan sotasairaalan hoitajat askartelivat tietäjät sotavuosina puhdetöinä. Ne ovat olleet alun perin osa jouluseimiasetelmaa, josta ei kuitenkaan ole säilynyt muita osia. Esineet on valmistettu käärimällä kreppipaperia metallilankarungon päälle. Koristeena on käytetty erivärisiä villalankoja, höyheniä ja tinapaperia.

Itämaan tietäjät liittyvät kristilliseen jouluperinteeseen. Raamatussa, Matteuksen evankeliumissa mainitaan, että idästä saapui oppineita, jotka tulivat Betlehemiin kunnioittamaan Jeesus-lasta ja tuomaan tälle lahjoja. Raamatussa ei mainita oppineiden lukumäärää tai sukupuolta, mutta vakiintuneen käsityksen mukaan kyse oli kolmesta itämaan tietäjästä tai viisaasta miehestä. Usein puhutaan myös kolmesta kuninkaasta, ja kuninkaallisiksi heidät on taiteessa usein kuvattu.

Tietäjät löysivät Jeesus-lapsen luo seuraamalla tähteä, jonka he olivat jo kotimaassaan nähneet. Tietäjien nimiä ei mainita Raamatussa, mutta länsimaissa vakiintui 700-luvulla käsitys, että heidän nimensä olisivat olleet Caspar, Melchior ja Balthasar. Nimet vaihtelevat eri kulttuureissa. Suomessa kolmen tietäjän tai kuninkaan tarina elää erityisesti Tiernapoika-perinteessä.

Joulun ajan juhlapyhistä erityisesti loppiainen liittyy Itämaan tietäjiin. Varhaisella keskiajalla muodostuneen perinteen mukaisesti loppiaista vietetään tietäjien Betlehemiin saapumisen muistopäivänä. Tietäjät eivät siis olleet paikalla seimen ääressä jouluyönä heti Jeesuksen synnyttyä, vaan saapuivat paikalle vasta päiviä myöhemmin. Siitä huolimatta tietäjät lahjoineen ja kameleineen ovat usein mukana erilaisissa jouluyötä kuvaavissa esityksissä ja jouluseimissä.

Jouluseimen rakentaminen on katolinen perinne, joka vähitellen on saavuttanut suosiota myös protestanttisissa maissa, Suomi mukaan lukien. Yksinkertaisimmillaan jouluseimi on ollut paperista leikelty painettu kuva, komeimmillaan seimet ovat lähes huoneen kokoisia asetelmia luonnollista kokoa olevine hahmoineen. Oman versionsa seimestä ovat siis tehneet myös Sortavalan sotasairaalan hoitajat, käyttäen niitä materiaaleja joita sodan aikana on ollut saatavilla.

Esineet eivät ole näytteillä.

Satu Frondelius