Kuva: Taru Laakkonen, Suomen merimuseo.

Laivastopeli

Kuukauden esine - Lokakuu 2018

Suomen merimuseon kokoelmat karttuivat kesäkuussa 2018 kokonaisella laivastolla, kun diplomi-insinööri Ossian Enkvistin (s. 1936) omistama, 423 laivamallia sisältävä kokonaisuus (SMM102018:1-) liitettiin osaksi kansalliskokoelmaa.

Erityisen mielenkiintoisen kokonaisuudesta tekee sen käyttökonteksti: mallilaivastoa on käytetty merisotapelin pelaamiseen 1940-luvun lopulta alkaen, jolloin strategiapelit olivat siviilien ajanvietteenä vielä varsin marginaalinen ilmiö. Enkvist vihkiytyi laivastopeliin alun pitäen Ruotsissa, missä hän vietti osan lapsuusvuosistaan. Vuonna 1905 perustetun Sveriges Flotta -yhdistyksen Tukholman keskustassa sijainneissa kerhotiloissa käytiin joka tiistai ankaria meritaisteluita, kun mittakaavaan 1:1250 rakennetut laivastot kohtasivat suurella, ruudutetulla pelipöydällä. Toisinaan politiikkaa jatkettiin virtuaaliasein myös pelikärpäsen puremien poikien kodeissa, jolloin pelit saattoivat kestää päiväkausia ja laajimmillaan vallata huoneiston koko lattiapinnan. Jos kokoontumiselle ei ollut mahdollisuutta, voitiin ”kevytversiota” pelata postikortitse. Simuloitujen meritaisteluiden kiehtovuutta lisäsi varmasti osaltaan se, että yhteenottojen osapuolet mallinnettiin todellisista laivastoista. Näin voitiin saada vaihtoehtoisia lopputuloksia historiallisiin taisteluihin tai luoda hypoteettisia skenaarioita olemassa olevien laivastojen välille. Ei ole yllättävää, että vastaavaa peliä on käytetty myös meriupseereiden koulutuksessa.

Pelin kulku oli lähtökohdiltaan yksinkertainen. Aluksi valittiin, minkä maan laivastoa osapuolet komensivat. Pelin kuluessa pelaajat siirsivät vuorotellen aluksiaan tarkkaillen samalla silmä kovana vastustajan etenemistä ja koettaen ennakoida tämän aikeet. Pelinjohtaja hallitsi kokonaisuutta laskin kädessään. Jokaiselle alukselle oli laskettu pelin kannalta tärkeimmät ominaisuudet todellisen esikuvansa mukaan, ja näin myös kunkin aluksen nopeus ruudukolla oli oikea suhteessa toisiin. Laivojen siirtämisen jälkeen oli mahdollisuus mm. ampua tykeillä ja käyttää syvyyspommeja tai torpedoita. Jokaisella laivalla oli laskennallinen kelluvuusarvo, jota osumat vähensivät. Kun kelluvuusarvosta oli jäljellä puolet, aluksen nopeus ja aseiden teho vähenivät niin ikään puoleen. Kelluvuuspisteiden loputtua laiva upposi ja poistettiin pelistä. Toiminnot eivät kuitenkaan rajoittuneet vain liikkumiseen ja aseiden käyttöön. Omia laivojaan saattoi vaikkapa suojata hävittäjän levittämällä savuverholla, jota edustivat peliruudukolla v-kirjaimen muotoon taivutellut paperiliuskat. Laivojen lisäksi pelissä saattoi käyttää myös lentokoneita ja sukellusveneitä. Jälkimmäiset eivät luonnollisestikaan näkyneet ruudukolla, vaan niiden liikkeet olivat ainoastaan ”amiraalin” tiedossa. Vastustajalla tosin oli mahdollisuus paljastaa pinnanalaisen uhan sijainti, mikäli hänellä oli käytössään kuuntelulaittein varustettuja saattaja-aluksia.

Pelivälineitä paitsi ostettiin, myös rakennettiin itse. Suuri osa Enkvistin laivamalleista onkin hänen ja veljensä Ernstin omaa tuotantoa. Esikuvat löytyivät laivastokalentereista ja Sveriges Flotta -yhdistyksen kuukausittaisesta julkaisusta, joka sisälsi laivojen piirustuksia pelimallien ns. Viking-mittakaavassa (saksalaisen pienoismalleja valmistaneen Viking-yrityksen mukaan). Enkvistien rakentamien mallien runko on veistetty kiinteästä puukappaleesta, jonka päälle on lisätty kerroksittain ohuista puulevyistä tehdyt kansirakennukset. Yksityiskohdissa on käytetty paperia ja pianolankaa. Tinamalleja voitiin sarjavalmistaa kotioloissa kipsimuotin avulla.

Pysyvästi nuoren mallinrakentajan muistiin piirtyi osallistuminen 13-vuotiaana Tekniska Museetin järjestämään pienoismallinäyttelyyn, jossa käväisi myös Ruotsin kuningas Kustaa VI hämmästellen Enkvistin malleja: ”Bara 13 år gammal!”. Palkkioksi saamillaan 25 kruunulla Enkvist osti itselleen kunnollisen mallinrakentajan työkalusarjan ruuvipenkkeineen ja pihteineen.

Kiinnostus laivoihin ja niiden rakentamiseen ei Ossian Enkvistin osalta jäänyt vain askarteluliiman tuoksuiseksi harrastukseksi. Asepalveluksensa hän suoritti laivastossa, missä kykyjensä paljastuttua sai tehtäväksi piirtää laivojen siluetteja tiedustelutoimistolle. Sittemmin Enkvist kouluttautui laivanrakennusinsinööriksi ja siirtyi urallaan laivojen rakennuksessa mittakaavaan 1:1.

Timo Kunttu

3
2. Laivakortistoon on merkitty kunkin aluksen ominaisuudet, kuten nopeus, kelluvuuspisteet ja aseistus. Kuva: Taru Laakkonen, Suomen merimuseo.
2
3. Sotalaivojen lisäksi pelissä voitiin käyttää myös siviilialuksia. Kuvassa alimpana pienin Ossian Enkvistin rakentamista malleista: vain 3 millimetrin pituinen purjevene. Kuva: Taru Laakkonen, Suomen merimuseo.
1