Kruunajaiskulhot

Kuukauden esine - Toukokuu 2021

Toukokuun 26. päivä 1896, 125 vuotta sitten, kruunattiin Moskovassa keisariksi Venäjän viimeinen tsaari Nikolai II. Kruunajaisia juhlistettiin paitsi Moskovassa, myös eri puolella Venäjän laajaa valtakuntaa, myös Suomen suuriruhtinaskunnassa.

Suomen kansallismuseon kokoelmissa on neljä valkoista keittokulhoa, joiden kyljessä on Nikolain monogrammi ja päiväys "26 V 1896". Kulhot on valmistanut Arabian posliinitehdas. Kulhot ovat tulleet kokoelmiin n. 20 vuoden välein, ensimmäinen 1910-luvulla, toiset 1930-, 1950- ja 1970-luvuilla.

Kulhot ovat peräisin Helsingistä, kruunajaisten johdosta järjestetyltä päivälliseltä. Päivällinen järjestettiin kaupungin vähävaraisille keisarin kustannuksella kruunajaispäivänä kello kaksi Kaartin maneesissa. Kruunajaisia seuraavana päivänä tapahtumaa kuvailtiin pääkaupungin lehdistössä perusteellisesti. Tämän ansiosta meillä on hyvinkin yksityiskohtaista tietoa tapahtumien kulusta. Jo hyvissä ajoin ennen kello kahta alkoivat kutsutut kokoontua Tähtitorninmäen rinteille ja Kaartin maneesin edustalle. Sisälle maneesiin katettiin 38 pitkää pöytää vieraille, joita kaikkiaan oli kutsuttu paikalle 1 500 henkeä. Kutsutut olivat kaupungin köyhälistöä, ja kutsut heille olivat lähteneet eri hyväntekeväisyysjärjestöjen ja kaupungin köyhäinhoidon kautta. Pääosin päivällisvieraat olivat vanhempaa väkeä, ja heidän mainitaan edustaneen kaikkia kaupungin kansalaisuuksia.

Maneesin ovien avauduttua kutsutut ohjattiin sisään Uudenmaan pataljoonan soittokunnan soittaessa Savolaisten laulua. Vieraille tarjottiin lihakeittoa litran vetoisista keittokulhoista, jotka oli valmistanut Arabian posliinitehdas. Lihakeiton ja sen kanssa tarjotun leivän oli valmistanut Vieraskoti. Lisäksi tarjolla oli piirakoita ja kaljaa. Piirakat olivat K. M. Brondinilta, ja jääkellarikaljan oli valmistanut Uusi Osakepanimo. Vieraat saivat keittokulhon, lasin ja lusikan muistolahjaksi tapahtumasta. Lehdissä kerrottiin, että monilla vierailla oli mukanaan liinat, joihin he käärivät astiat aterian jälkeen. Vaikka joidenkin mainitaan maistelleen olutta ja piirakkaa jo päivällisillä, todettiin kuitenkin useimpien vieneen myös ne kotiinsa yhdessä astioiden kanssa.

Päivällisen aikana Uudenmaan läänin kuvernööri, kenraalimajuri Hjalmar Palin esitti suomeksi, ruotsiksi ja venäjäksi eläköön-huudon keisarille ja keisarinnalle. Tähän läsnäolijat vastasivat eläköön- ja hurraa-huudoilla sekä kättentaputuksilla. Tämän jälkeen soittokunta soitti keisarihymnin ja lopuksi Maamme-laulun, joita molempia kuunneltiin seisaaltaan. Puoli neljän maissa vieraat poistuivat vähitellen juhlasta lahjoineen.

Kruunajaispäivä oli tiistai, ja kaupunkien virastot ja liikkeet olivat pääosin kiinni. Koristeluihin oli panostettu, ja esimerkiksi Helsingin osalta on olemassa lehdissä yksityiskohtaisia tietoja koristeista. Paitsi julkisia rakennuksia, oli kaupungin yksityishenkilöitäkin kehotettu koristelemaan talojaan. Päivälehti kuvailee, miten ”pitkiä, punakylkisiä, kultajuovaisia lipputankoja ja riukuja on pystytetty Esplanaatipuistoon, satamatorille, senaatintorille, kauppatorille ym. niin sakeasti, ettei moista riukumetsää ole ennen Helsingissä nähty”. Kaiken kaikkiaan todettiin kaupungin olevan ennen näkemättömän hienosti ja runsaasti kaunistettu.

Juhlallisuudet eivät Suomessa suinkaan rajoittuneet Helsinkiin, vaan esimerkiksi Turussa päivää juhlistettiin jumalanpalveluksilla, kunnialaukauksilla ja urheilupuistossa pidetyllä juhlalla. Kaupungin sillat sekä Brahen ja Porthanin puistot oli varustettu suurella määrällä lipputankoja, joihin vedettiin päivän kunniaksi liput. Myös muissa kaupungeissa järjestettiin ruokatarjoiluja vähävaraisille. Helsingin kaupunginmuseon kokoelmiin kuuluvan kruunajaiskulhon mukana on saatu tieto, että se olisi peräisin Haminasta. Haminassa oli käytössä samanlaiset kulhot kuin Helsingissäkin, mutta siellä tarjottiin lihakeiton sijaan hernekeittoa ja jälkiruuaksi rusinasoppaa.

Suomessa juhlittiin siis hyvissä merkeissä, mutta Moskovassa kruunajaisjuhlallisuudet saivat ikävän lopun. Hodynkan kentällä Moskovan ulkopuolella jaettiin tavalliselle kansalle kruunajaismukeja ja ruokalahjoja. Paikalle tuli joidenkin arvioiden mukaan jopa 500 000 ihmistä. Kun tilaisuudessa levisi huhu, ettei lahjoja riittäisi kaikille, syntyi yleisöjoukossa ryntäys, jonka seurauksena ihmisiä tallautui jalkoihin. Kaikkiaan yli 1 300 henkeä sai surmansa. Tapahtuma antoi Nikolai II:n valtakauden alulle ikävän leiman, ja tilaisuudessa jaettuja emaloituja mukeja alettiin ainakin Suomessa kutsua verimukeiksi.

Satu Frondelius

Lähteet:

Päivälehti 24.5.1896, no 119.

Päivälehti 27.5.1896, no 120.

Hufvudsstadsbladet 27.5.1896. no 141.

Turun lehti 26.5.1896, no 63.

Helsingin kaupunginmuseo, esine XXXV-789, kruunajaiskulho.

2021 16 03 Kruunajaiskulhot Frondelius Koke 00591
Kolme Suomen kansallismuseon kokoelmissa olevaa kruunajaiskulhoa (H71088, H7142, H35044). Kuva: Matti Kilponen/Museovirasto.
Museovirasto CAB65 A82 A0 A3 DCB2 A54 B597 C84 D88907 0 original 1
Nikolai II:n kruunajaispäivä Helsingissä. Kunniaportti Unioninkadun kauppatorin puoleisessa päässä. Vastaava portti oli myös Unioninkadun Senaatintorin puoleisessa päässä. Kuva: Harry Hintze 26.5.1896, Museoviraston Kuvakokoelmat.
H7142 ensimmäinen kokoelmissa
Ensimmäinen Kansallismuseon kokoelmiin päätynyt kruunajaiskulho (H7142). Se ostettiin kokoelmiin 20 vuotta kruunajaisten jälkeen vuonna 1916. Kuva: Matti Kilponen/Museovirasto.
H71088 3 leimat
Arabian posliinitehtaan leima kruunajaiskulhon (H71088) pohjassa. Kuva: Matti Kilponen/Museovirasto.