Georg Hauptin valmistama kulmakaappi

Yksi viime vuosien merkittävimmistä hankinnoista Suomen kansallismuseon historiallisiin kokoelmiin on vuonna 2023 ostettu Georg Hauptin signeeraama kulmakaappi. Tämä Tukholmassa 1780 valmistettu, poikkeuksellisen hieno kustavilainen huonekalu edustaa Hauptin myöhäistä tyyliä parhaimmillaan. Runsaat kullatut metallilistat koristavat kaapin etusivua, ja kaapin ovessa kukkakuvioiden koristaman vinoneliöruudutuksen keskellä on seppeleen ympäröimä miehen profiilikuva. Kansilevy on italialaista, harmaasuonista valkoista marmoria. Kaapilla on alun perin ollut lähes identtinen pari, joka on tuhoutunut tulipalossa 1960-luvulla.

Georg Haupt (1741–1784) on korkeatasoisin ja kuuluisin ruotsalaisista kustavilaisen ajan huonekalupuusepistä. Haupt sai kisällinkirjan Tukholmassa 1759 ja aloitti vuonna 1763 kisällinvaelluksen, jonka aikana hän työskenteli tuon ajan huonekalutuotannon tärkeimmissä keskuksissa, Amsterdamissa, Pariisissa ja Lontoossa. Palattuaan Tukholmaan hän sai vuonna 1769 kuninkaallisen hovipuusepän arvonimen. Mestarinäytteenään hän valmisti ranskalaistyyppisen kirjoituspöydän, joka oli tilattu kuningatar Lovisa Ulrikaa varten ja on edelleen Drottningholmin linnassa. Vuonna 1771 Haupt sai porvarioikeudet Tukholmassa ja aloitti oman toiminnan ottamalla johtoonsa Andreas Fogelin entisen huonekaluverstaan. Hauptin verstaassa työskenteli sen toiminta-aikana 15 oppipoikaa, joista 11 valmistui kisälliksi ja neljästä tuli ammattikuntamestareita. Heistä merkittävin oli Gustaf Adolph Ditzinger, joka johti verstaan toimintaa Hauptin kuoleman jälkeen ja meni lopulta naimisiin tämän lesken Sara Hauptin kanssa.

Hauptin mittasuhteiltaan tarkkaan harkitut huonekalut ovat tyylikkäästi ja hyvällä maulla suunniteltuja ja tekniseltä toteutukseltaan korkeatasoisia. Niille tyypillistä on taidokas intarsian eli eriväristen puu-upotusten samoin kuin runsas kullattujen messinkikoristeiden käyttö.

Kulmakaapin ja sen parin tilasi kreivi Carl Fredrik Scheffer (1715–1786), joka vuosina 1743–1746 toimi Ruotsin lähettiläänä Pariisissa. Vuosina 1756–1762 Scheffer toimi kruununprinssi Kustaan (myöhemmin kuningas Kustaa III) ja tämän veljien opettajana ja oli mukana kruununprinssin Ranskaan tekemällä matkalla vuonna 1770. Scheffer tuki Kustaa III:ta tämän vallankaappauksessa vuonna 1772 ja toimi kuninkaan neuvonantajana. Hän sai kamariherran arvonimen 1741, kanslianeuvoksen arvon 1746 ja valtaneuvoksen arvon 1751. Vuonna 1753 Scheffer valittiin Kuninkaallisen Tiedeakatemian jäseneksi ja vuonna 1786 sekä Ruotsin Akatemian jäseneksi että Kuninkaallisen kirjallisuus-, historia- ja antikviteettiakatemian kunniajäseneksi. Hän toimi myös Kuninkaallisen patrioottisen seuran puheenjohtajana.

Kulmakaapit olivat C. F. Schefferin omistamassa Tyresön linnassa Södermanlandissa Tukholman lähellä. Kaapit tulivat suomalaisomistukseen vuonna 1794, kun Tervikin kartanon omistaja eversti ja maaherra, kreivi Robert Wilhelm de Geer (1750–1820) lunasti vaimonsa yhteisperintönä saaman Tyresön useiden eri perillisten osuudet. de Geer myi Tyresön vuonna 1800, jolloin suuri määrä kartanon irtaimistoa tuotiin Suomeen.

Suomessa vanhastaan olleita Haupt-huonekaluja tunnetaan vain muutamia. Kansallismuseon kokoelmissa on jo aiemmin Hauptin 1781 signeeraama kirjoituslipasto sekä pelipöytä, jonka on todennäköisesti valmistanut Gustaf Adolph Ditzinger vuosien 1784–1788 välillä Hauptin verstaassa Sara Hauptin omistaja-aikana.

Jouni Kuurne