Vuonna 1987 löytyi Kuusiston piispanlinnan arkeologisissa kaivauksissa keskiaikaisesta täyttömaakerroksesta pieni luusta sorvattu ja veistetty shakkinappula. Lähes ehjänä säilynyt nappula esittää kuningasta. Nappula on todiste siitä, että keskiajalla Eurooppaan levinnyttä shakkipeliä on pelattu myös Suomessa piispan linnassa.

Shakki

Todennäköisesti Intiassa kehitetty shakki levisi Eurooppaan 1000-luvulla ja Pohjoismaihin 1100-luvulla. Kaikenlainen pelaaminen oli suosittua ajanvietettä linnoissa, mistä todistavat lukuisat kaivauksissa löytyneet arpakuutiot ja pelinappulat. Varsinkin eri kokoisia luusta veistettyjä arpakuutioita löytyy lähes aina keskiaikaisissa kaivauksissa, samoin tammipelin nappuloita löytyy melko usein. Shakkinappuloita kaivauslöydöissä on harvemmin, ilmeisesti siksi että shakkia pelasi alkuun keskiajalla vain sosiaalinen eliitti eli aatelisto ja ylempi papisto. He olivat kulttuurisesti yhtenäinen ryhmä, jolla oli samanlainen elämäntapa. Sikäli siis shakkinappulan löytyminen juuri Kuusiston piispanlinnasta on luonnollista.

1100-luvulla shakin peluuta pidettiin yhtenä ritarille kuuluvana taitona mm. ratsastuksen, haukkametsästyksen ja runoilun ohessa. Shakki katsottiin myös papistolle sopivaksi peliksi, koska kyseessä oli strategiapeli eikä nopanheiton tapainen uhkapeli, jota on pelattu rahasta. Shakki pelinä muuttui yleisemmäksi kaikissa kansankerroksissa vasta keskiajan lopulla.

Shakkinappulat on tehty eri aikoina eri tyylisiksi. Vanhimmissa intialaisissa nappuloissa hahmot on kuvattu realistisesti, mutta pelin levittyä arabimaihin nappulat muuttuivat ulkonäöltään abstrakteiksi, koska islaminusko kielsi ihmisten kuvaamisen. 1000-luvulta alkaen Euroopassa alettiin jälleen valmistaa naturalistisia, esittäviä shakkinappuloita ja tämän tyyppisistä nappuloista tuli erityisen suosittuja pohjoisemmassa Euroopassa. Mursunhampaista taidokkaasti veistetyt yksityiskohtaiset nappulat valmistettiinkin todennäköisesti Pohjoismaissa. Pelit nappuloineen olivat hienoja ja arvokkaita, shakkipelit saatetaan mainita testamenteissa muiden arvotavaroiden joukossa. 1300-luvulla alkoivat yleistyä ei-esittävät, ns. uusabstraktia tyyliä edustavat nappulat, jotka tehtiin sorvaamalla. Tyyli tuli täysin dominoivaksi 1400-luvulla. Tämä tyyli on ollut perusta nykyisille shakkinappuloiden malleille.

Luiset pelinappulat ja arpakuutiot ovat siis varsin yleinen löytöryhmä suomalaisissa keskiaikaisissa linnoissa ja muissakin kaivauskohteissa. Kuusiston linnan lisäksi niitä on löytynyt mm. Hämeen linnasta ja Olavinlinnasta. Onpa Hämeen linnasta löytynyt noin puolikas pelilautaakin, jota on voitu käyttää joko tammen tai shakin pelaamiseen.

Kuusiston nappula on tyyliltään esittävän ja abstraktin tyylin välistä. Nappula on tehty luusta sorvaamalla, mutta siihen on kuitenkin veistetty sorvaamisen jälkeen kuninkaan kasvot ja puvun etuosa. Tästä syystä se voitaneen ajoittaa väljästi 1300–1400-luvuille, joka sopii yhteen myös Kuusiston kaivausalueen muun ajoituksen kanssa. Kuusistosta on löytynyt myös toisen shakkinappulan osa vuonna 2001 päälinnan kaivauksissa. Sekin on luuta ja esittää ihmishahmoa.

Kuusiston piispanlinna

Kuningasta esittävä, reilun kahden senttimetrin korkuinen shakkinappula löytyi Kaarinasta, Kuusiston linnan esilinnan kaivauksista vuonna 1987. Kaivauspaikka sijaitsi linnan itäpuolella keskimmäisessä esilinnassa. Alueelta saatiin löytöinä runsaasti keskiaikaista materiaalia, mm. 78 rahaa. Kaivetut maamassat olivat pääasiassa rakennusmassaa, jota oli syntynyt rakennuksia rakennettaessa ja purettaessa. Kaivausalue ajoittuu rahalöytöjen perusteella 1320- ja 1520-lukujen välille.

Kuusiston keskiaikainen piispanlinna rakennettiin aikoinaan Suomen katolisen kirkon piispojen asuinpaikaksi. Tietoja piispojen oleskelusta Kuusistossa on vuodesta 1295 lähtien. Rakentamisen yksityiskohdista ei ole tarkkaa tietoja, mutta oletettavasti alkuun rakennelmat olivat puusta. Kivilinnan rakentaminen alkoi 1300-luvun alussa ja saman vuosisadan lopulla linna oli jo lähes lopullisessa laajuudessaan. Rakennukset ja muurit olivat vielä tuolloin kuitenkin matalia ja vaatimattomia myöhempään aikaan verrattuna.

Maunu II Tavastin aikana (1412–1450) Kuusiston linnassa elettiin loistokautta. Piispankronikassa Maunu II Tavastin sanotaan rakentaneen suurimman osan Kuusiston linnaa. Hänen aikanaan linna varustettiin vahvaksi kaupan ja puolustuksen tukikohdaksi. Linna oli loistonsa aikana myös ylellinen asuinpalatsi.

Linna oli laajimmillaan 1500-luvun alussa. Katolisten piispojen valtakausi Kuusistossa päättyi Arvid Kurkeen 1522 ja tilalle tulivat tanskalaiset maallisen vallan edustajat. Tanskalaiset ehtivät isännöimään linnaa vuoden ajan. Kustaa Vaasa valtasi linnan tanskalaisilta vuonna 1523.

Osana uskonpuhdistusta Kustaa Vaasa antoi vuonna 1528 käskyn purkaa linna. Kuusiston linnan kiviä on tiettävästi käytetty ainakin Turun linnan ja Piikkiön kirkon rakentamisessa, ja tiiliä mm. Ahvenanmaalla Kastelholman linnan korjauksissa 1800-luvulla.

Kasvillisuus valtasi puretun linnan rauniot nopeasti. Raunioita alettiin kaivaa esiin 1870-luvulla ja Museoviraston edeltäjä, Muinaistieteellinen toimikunta, käynnisti raunioiden korjaukset 1891. Vuoden 1987 kaivaukset liittyivät Museoviraston vuonna 1985 käynnistämään kunnostustyöhön, joka jatkuu edelleen.

Satu Frondelius

Lähteet

Carelli Peter 1998. Schack. Det medeltida feodalsamhället i miniatyr. Metropolis Daniae: ett stycke Europa. Kulturhistoriska föreningen för södra Sverige.

Mikkola Terhi 2005. Hämeen linnan arkeologiset esinelöydöt. Arx Tavastica 12. Hämeenlinna-seuran julkaisu.

Suna Antti. Kuusiston linnan tutkimukset. Esilinna II, alue 28. Esilinna II:n pohjoisosan kaivaus. Keskiaikaisen piispanlinnan raunioiden tutkimus- ja pelastuskaivaus 1987, 1988, 1989 ja 1992. Kaivausraportti.