Juhlasali
Louhisaaren juhlasali on linnan suurin ja komein huone. Juhlasalin runsaasti kuvioitu kattomaalaus on harvinainen erikoisuus 1600-luvulta. Kabinettikaapit ovat 1600-luvun alkupuolen huonekalutyyppejä, barokkituolit ja kullatut huonekalut vuosisadan lopusta.
Tutustu lähemmin Louhisaaren kattomaalauksiin.
Juhlasalin kattomaalaus on harvinainen erikoisuus. Se poikkeaa muista Louhisaaren kattomaalauksista ja samanaikaisista ruotsalaisista kattomaalauksista monipuolisen kuva-aiheistonsa takia. Kattoon kuvattujen maisemien, allegoristen figuurien ja myöhäisrenessanssityylisen ornamentiikan esikuvina on käytetty hollantilaisia ja saksalaisia kaiverruksia 1600-luvun alusta. Osa kattoa kiertävän friisin kuvasoikioissa olevista aiheista on Louhisaaren rakennuttajan Herman Flemingin elinympäristöstä ja hänen elämäänsä liittyvistä paikoista. Halliin johtavan oven vasemmalla puolella oleva kuva on maalattu kuparipiirroksen mukaan ja kuvaa Femernin toista meritaistelua kesällä 1644, jossa Herman Flemingin isä Claes Fleming sai surmansa.
Juhlasalin kattomaalaukset ovat säilyneet Louhisaaren muita kattomaalauksia paremmin, koska niitä ei ole koskaan korjailtu tai päällemaalattu. Huoneen lankkulattia on peräisin vuodelta 1796. Huone toimi ruokasalina 1830-luvulla ja kirjastona 1880-luvulla. Mahtavien mittasuhteiden ja koristeellisuuden vuoksi juhlasalia on kutsuttu myos "kirkkosaliksi".
Kattomaalaukset on signeerannut Lyypekistä kotoisin ollut Jochim Langh (k. 1705), joka 1650-luvulla tuli Ruotsiin, työskenteli mm. amiraliteetin palveluksessa Tukholmassa. Tätä kautta Langh oli todennäköisesti tullut amiraliteetin johdossa toimineen Herman Flemingin tietoon. Kun Langh 1660 joutui vaikeuksiin otettuaan vastaan maalareiden ammattikunnan ulkopuolisia töitä, hänen mainitaan "kadonneen itään", mikä tarkoittanee nimenomaan hanen tuloaan Suomeen. Louhisaaren lisäksi Langh työskenteli koristemaalarina Sundin kirkossa Ahvenanmaalla.
Juhlasalin kalustus kuvastaa lähinnä 1600-luvun lopun tyyliä hampurilaistyyppisine barokkikaappeineen ja korkeaselkäisine barokkituoleineen. Osa tuoleista on peräisin Louhisaaresta; komea nojatuoli on aikanaan ollut Jarppilan kartanossa Taivassalossa. Kullattua puuta oleva barokkipöytä on valmistettu 1600- ja 1700-lukujen vaihteessa Burchardt Prechtin verstaassa Tukholmassa, eteläsaksalainen kullattu peili pöydän yläpuolella on samanaikainen. Kabinettikaapit, joiden malli juontaa juurensa espanjalaisista ja portugalilaisista matkakirjoituskaapeista, olivat 1600-luvun alkupuolen ja puolivälin ylellisimpiä edustushuonekaluja. Saliin sijoitetut hallitsijamuotokuvat esittävät Kaarle XI puolisoa Ulrika Eleonora vanhempaa, Kaarle XI:ta ja Ulrika Eleonoraa, näiden lapsia Kaarlea (Kaarle XII) ja Hedvig Sofiaa, Fredrik I:ta ja Ulrika Eleonora nuorempaa.
Kuvat: Museovirasto / Soile Tirilä.
