Pirunkamari

Huo­neen alkuperäisestä käyttötarkoituksesta ei ole var­muutta ja huoneen alkuperäinen tilaratkaisukin on epävarma. Carl Erik Mannerheimin perukirjan perus­teella on oletettu, etta huone oli tuolloin (1837) jaet­tu kahdeksi huoneeksi; punaiseksi vierashuoneeksi ja siniseksi herrainhuoneeksi. 1600-luvulla huoneesta on ollut myos toinen käynti juhlasaliin. Toisessa kerrok­sessa on samalla kohtaa vastaavanlainen tilaratkaisu.

Pirunkamarin seinä peittävät maalatut rokokoota­petit ovat 1700-luvulta. Vanhempia maalauksia on kor­jailtu päällemaalauksin. Parhaiten on säilynyt isoon herrainkamariin (12) johtavan oven yläpuolella oleva metsästysaiheinen, koiraa, aseita ja riistalintuja kuvaa­va maalaus. Peräseinällä olevan komean rokokookehyk­sen ymparöimä barokkipuistonäkymä perustuu tois­taiseksi tunnistamattomaan 1740-luvun grafiikanleh­teen . Samaa maisemaa kehyksineen on käytetty Tu­run suutareiden ammattikunnan arkun kannessa, jo­ka on maalattu vuonna 1748. Huoneen tapeteissa on selviä tyylillisiä eroja, mika viittaa maalausten eriai­kaisuuteen. Ikkunoiden välisessä kentässa oleva Louhisaarta esittävä maisema on samantapainen kuin kaikki tun­netut Louhisaarta kuvaavat näkymät 1800-luvun alus­ta aina Johan Knutsonin litografiaan teoksessa "Fin­land framstaldt i teckningar" saakka.

Huoneen kalustus edustaa rokokoota . Huonekalut ovat aikakaudelle tyypillisiä, mutta hieman yksinker­taisempia esinetyyppejä kuin vastaavat tukholmalaiset esineet. Haapasaaren kartanosta Raumalta peräi­sin olevassa, Jakkamaalausta jäljittelevassä vihreässä pesukaapissa on nähtävissa 1700-luvulla rokokootyy­lin yhteydessä suosittuja kiinalaisvaikutteita. Kaapin päällä olevat pesukannu ja pesuvati ovat Rörstrandin tehtaan valmistamat 1740-luvulla. Puinen peruukkitukki on löydetty Louhisaaren ullakolta, sen päällä ole­va ns. kukkaroperuukki on uusi. Kookas kullattu peili on Louhisaaresta, samoin kaappikello ja tuolit. Komea jalopuuintarsialla koristeltu kirjoituskaappi on Paltti­lan kartanosta Laitilasta.

Kaakeliuuni on 1800-luvun loppupuolella koottu linnan ullakolta löytyneistä irtokaakeleista. Uunin ul­komuodosta näkee, että se on koottu täysin sattuman­varaisesti, vaikkakin aidoista 1700-luvun puolenvälin rokokookaakeleista. Kaakeleissa on mm. kiinalaisvai­kutteisia leijonanpäitä seka todennäköisesti ranskalai­seen esikuvaan pohjautuva kuva muodikkaasti pukeu­tuneesta pariskunnasta.

Kuvat: Museovirasto / Soile Tirilä.