TALVITAUOLLA: Jäänmurtaja Tarmo
Jäänmurtaja Tarmo valmistui vuonna 1907 ja särki jäätä aina vuoteen 1970 asti. Ennen siirtymistään museoalukseksi tämä sisukas voimanpesä on ehtinyt nähdä paljon: se huolehti vuosia arktisen talviliikenteen toimivuudesta, avusti merihätään joutuneita aluksia ja kärsi pahoja tuhoja talvisodan pommituksissa.
Vieraile Tarmolla virtuaalisesti.
Tutustu Tarmon kansiin komentosillalta konehuoneeseen.
Lue lisää Tarmosta.
Katso aukioloajat.
Englannissa (Newcastle upon Tyne) vuonna 1907 rakennettu Tarmo oli valmistuessaan Suomen suuriruhtinaskunnan kolmas jäänmurtaja. Ulkomaankaupan kasvaessa 1900-luvun alussa kaksi aiempaa murtajaa, Murtaja (1889) ja Sampo (1898), eivät enää riittäneet ylläpitämään väyliä talviliikenteelle.
Tarmo edustaa teräväkeulaista, amerikkalaista jäänmurtajatyyppiä. Se oli 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten voimakkain ja tehokkain murtaja Suomessa ja pystyi etenemään noin 80 cm paksun kiintojään läpi.
Ensimmäisen maailmansodan aikana Tarmo palveli Venäjän Itämeren laivastossa avustaen sota-aluksia ja sotilaskuljetuksia. Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917 ja sisällissodan puhjettua tammikuussa 1918 alus oli edelleen venäläisten hallussa Helsingissä. Senaatin puheenjohtaja P. E. Svinhufvudin käskystä Tarmo kaapattiin itsenäisyysaktivistien haltuun. Talvisodassa jäänmurtajat alistettiin puolustusvoimille ja aseistettiin. Jatkosodan aikana Tarmo osallistui Utön eteläpuolelle tehtyyn Nordwind-harhautusoperaatioon.
Viimeiset vuotensa Apu-nimisenä toiminut Tarmo oli jäänmurtajakäytössä vuoteen 1970 asti, minkä jälkeen se päätettiin kunnostaa museoalukseksi. Tarmo on kesäisin avoinna yleisölle Merikeskus Vellamon museoaluslaiturissa.
Aukiolot
Lue lisää pääsymaksuista.