Kohtalona Ruotsinsalmi

Merenpohjaan vaipuneet tuhannet sotilaat, hyvin säilyneet hylyt ja kukoistava merilinnoitus – 1790-luvun ihmiskohtalot heräävät eloon. Unohdetut tarinat nousevat pintaan ja heijastuvat myös tähän päivään.

Lue lisää Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttelystä.

Syvemmälle näyttelyn teemoihin voit sukeltaa Vellamo-kanavalla. Sieltä löydät kiinnostavia ihmisiä ja pääset museon kulissien taakse. Näyttelyn teemoja on katettu käyttöösi niin videoiden, 3D-esineiden kuin vaikkapa leikkimielisen testinkin muodossa.

Ruotsinsalmi pähkinänkuoressa

Ruotsi ja Venäjä kävivät vuosina 1700–1809 neljä sotaa. Venäjästä tuli niiden myötä Itämeren voimakkain valtio. Samalla ratkaistiin sodan näyttämöksi jääneen Suomen kohtalo.

Vuosien 1788–1790 sota oli Itämeren valtasuhteiden käännekohta. Ruotsin valtakausi oli päättymässä ja Venäjän kaksipäinen kotka nousi mahdissaan. Nämä suuret käänteet punoutuvat Ruotsinsalmen tapahtumien kautta osaksi sodan ja rauhan tarinaa sekä Suomen historiaa.

Sodan seurauksena nykyisen Kotkan alueelle rakennettiin Ruotsinsalmi–Kyminlinnan kaksoislinnoitus, josta kasvoi yksi aikansa suurimmista asutuskeskittymistä. Ruotsinsalmessa käytiin kauppaa ja rakennettiin, juhlittiin ja raadettiin sekä synnyttiin ja kuoltiin. Historian jäljet näkyvät edelleen Kotkan ympäristössä.

Sodan todellisuus oli aikalaisille kaikkea muuta kuin rajapisteitä kartalla. Molemmilla puolilla taisteluihin otti osaa lukuisia eri kansallisuuksiin, uskontoihin ja yhteiskuntaluokkiin kuuluvia ihmisiä. Sodan kauhuista kärsittiin soutajasta upseeriin ja skånelaisesta tataariin.

Meri kätkee tänäkin päivänä alleen Ruotsinsalmen taisteluiden hylkyjä. Hylkylöytöjen kautta on mahdollista tavoittaa häivähdyksiä sodan todellisuudesta. Arkipäiväiset esineet kertovat sodan arjesta ja siitä, millaisia inhimillisiä tarpeita ja unelmia sekoittui Ruotsinsalmen kohtalonhetkiin.

Kustaan sodassa Ruotsi ja Venäjä mittelivät suurvalta-asemasta Itämerellä. Kustaa III:n uhkarohkea sodanaloitus johti voittoon ratkaisevassa meritaistelussa, joka käytiin nykyisen Kotkan saaristossa.

1700-luvulla Ruotsi ja Venäjä sotivat toisiaan vastaan kolme kertaa. Sodista kaksi johti Ruotsin itäosien eli Suomen miehitykseen. Miehitysjaksoja on kutsuttu nimillä Isoviha ja Pikkuviha. Sodista kolmas, Kustaan sota, käytiin vuosina 1788–1790. Nimensä se on saanut Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n mukaan. Vastapuolella oli Kustaan serkku, Venäjän hallitsija Katariina II Suuri.

Taisteluiden painopiste pysyi saaristossa ja merellä. Ruotsinsalmen ensimmäinen meritaistelu elokuussa 1789 päättyi Venäjän voittoon. Ruotsinsalmen toinen meritaistelu seuraavan vuoden heinäkuussa toi puolestaan ruotsalaisille voiton, ja rauha solmittiin elokuussa Värälässä.

Tänä päivänä Ruotsinsalmessa on rauhallista. Ruudinkatkuisen puolustuslinnakkeen keskelle on kasvanut leppoisa merikaupunki.