PÄÄTTYNYT: Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu
Suomen kansallismuseo palautti kokoelmissaan olleet runsaat 2 000 saamelaisesinettä saamelaisyhteisölle, Saamelaismuseo Siidan haltuun vuonna 2021. Näyttelyllä juhlistamme tätä kansainvälisesti merkittävää repatriaatiota eli palautusta.
koltansaameksi
inarinsaameksi
pohjoissaameksi
Mäccmõš, maccâm, máhccan – kotiinpaluu -näyttelyn sisältö koostuu noin 140 saamelaiskokoelman esineestä. Tämän lisäksi esillä on arkistoaineistoa, valokuvia ja saamelaisten taiteilijoiden teoksia. Suomen kansallismuseon saamelaiskokoelma on muodostunut noin 170 vuoden keruutoiminnan myötä vuosina 1830–1998.
Eri aikoina kokoelmaan hankitut esineet heijastavat oman aikansa ja kerääjiensä käsityksiä ja arvoja. Näyttely nostaa esille kulttuuriperinnön merkityksen ihmiselle ja identiteetille, ja saa pohtimaan kulttuuriperinnön hallinnan merkitystä ja omistajuutta.
Repatriaatio kertoo yhteiskunnan muutoksesta ja käynnissä olevasta muutoksesta museotoiminnassa.
Näyttelykokonaisuuden suunnittelusta ja poikkitaiteellisesta toteutuksesta vastaavat Saamelaismuseo Siida ja Suomen kansallismuseo yhteistyössä saamelaisyhteisön toimijoiden kanssa. Sisällöllisestä ohjauksesta vastaa saamelainen aktivisti Petra Laiti. Taiteen valinnoista ja visuaalisesta ohjauksesta vastaa saamelainen kuvataiteilija Outi Pieski. Näyttelyn tuottaa Suomen kansallismuseo.
Näyttelyesittelyt oppaan johdolla (7.11.2021–27.2.2022)
Suomeksi
su 13.2.2022 klo 14.30
su 20.2.2022 klo 14.30
ti 22.2. klo 16.30
la 26.2. klo 12 ja klo 16.30
su 27.2. klo 12, klo 14.30 ja klo 17.00
Ruotsiksi neljänä sunnuntaina klo 13.00 (28.11.2021, 26.12.2021, 30.1.2022 ja 27.2.2022)
Englanniksi neljänä sunnuntaina klo 13.00 (21.11.2021, 19.12.2021, 23.1.2022 ja 20.2.2022)
Kaikille avoimet näyttelyesittelyt sisältyvät pääsylipun hintaan. Ilmoittaudu mukaan etukäteen sähköpostitse ma–pe 9–16 skm.opastusvaraukset@kansallismuseo.fi tai kysy vapaita paikkoja lippukassalta museoon saapuessasi.
Tapahtumat ja tilausopastukset
Tulossa on muun muassa näyttelyn tekijöiden vetämiä etäkierroksia, keskustelutilaisuuksia, alkuperäiskansaelokuvafestivaali Skábmagovatin rinnakkaistapahtuma ja saamelaisten kansallispäivän juhlintaa. Tutustu tapahtumiin ja opastuksiin.
Näyttelytekstit ja tietoa saamelaiskulttuurista
Syvenny saamaleiskulttuuriin ja näyttelyn teemoihin. Sivulta löydät muun muassa näyttelytekstit kuudella kielellä. Lisäksi olemme koonneet yhteistyössä Saamelaismuseo Siidan kanssa materiaalia kouluille, päiväkodeille ja kaikille kiinnostuneille. Tutustu näyttelyteksteihin ja lue lisää saamelaiskulttuurista.
Lääʹdd meersažmuseo maaccat norldõõǥǥines åårrai pâʹjjlakka 2 000 sääʹmkäuʹnned säʹmmlaid, Sääʹm-museo Siida huõđđu eeʹjjest 2021. Čuäjtõõzzin ciʹsttjep tän meeraikõskksânji miârkteei repatriaatio leʹbe maacctõõzz.
Čuäjtõõzz siiskõs nårrai nuʹtt 140 sääʹmnorldõõǥǥ kaauʹnin, arkiivaunstõõzzâst, snimldõõǥǥin da sääʹmčeäppniiʹǩǩi tuâjain. Lääʹdd meersažmuseo sääʹmnorldõk lij šõddâm nuʹtt 170 eeʹjj noorrâmtuâj mieʹldd iiʹjjin 1830–1998. Jeeʹres aaiʹjin norldõʹǩǩe haʹŋǩǩuum kääuʹn peʹlǩǩe jiiʹjjes ääiʹj da noorrjeez fiʹttjõõzzid da äärvaid. Čuäjtõs kägg õuʹdde kulttuurääʹrb miârktõõzz ooumže da identitetta, da vuäǯǯ smiõttâd kulttuurääʹrb vaaldšem miârktõõzz da vuäʹmstemvuõđ. Repatriaatio mušttal õhttsažkååʹdd muttâz da jååʹttmen åårrai muttâz pirr museotooiʹmest.
Čuäjtõsobbvuõđ plaanmõõžžâst da čeäppõõzzi kõskksaž čõõđviikkmõõžžâst vaʹsttee Sääʹm-museo Siida da Lääʹdd meersažmuseo õhttsažtuâjast sääʹmõutstõõzz toiʹmmjeeʹjivuiʹm. Siiskõõzz beäʹlnn ohjjummšest vaʹsttad sääʹm aktivistt Petra Laiti. Čeäppõõzz vaʹlljummšin da visuaal’laž ohjjummšest vaʹsttad sääʹm koovvčeäppneǩ Outi Pieski. Čuäjtõõzz puuʹtʼteeʹjen lij Lääʹdd meersažmuseo.
Suomâ aalmuglâšmuseo maacât sii nurâlduvâin orroo pajeláhháá 2 000 sämmilâštiŋgâd sämisiärvádâhân, Säämimuseo Siida haaldun ive 2021. Čáitálduvváin mij kunnijâttep taan aalmugijkoskâsávt merhâšittee repatriaatio ađai macâttem.
Čáitálduv siskáldâs šadda suulân 140 säminurâlduv tiiŋgâst, arkkâdâhamnâstuvâst, čuovâkuuvijn já sämmilâštaaiđârij tuojijn. Suomâ aalmuglâšmuseo säminurâldâh lii šoddâm suulân 170 ive nuurrâmtooimâ mield iivij 1830–1998 ääigi. Sierâ ääigi nurâldâhân hahhum tiiŋgah spejâlisteh jieijâs ääigi já norrei ibárdâsâid já áárvuid. Čáitáldâh paajeed oovdân kulttuuräärbi merhâšume ulmuid já identiteetân, já piäjá hundâruššâđ kulttuuräärbi haldâšem merhâšume já omâstem. Repatriaatio muštâl ohtsâškode nubástusâst já nubástusâst, mii lii joođoost museotooimâst.
Čáitáldâholesvuođâ vuáváámist já maaŋgâtaiđâlii olášutmist västideh Säämimuseo Siida já Suomâ aalmuglâšmuseo oovtâstpargoost sämisiärváduv tuáimeiguin. Siskáldâs ooleest stivriimist västid sämmilâš aktivist Petra Laiti. Taiđuu valjimijn já visuaallii stivriimist västid sämmilâš kovetaaiđâr Outi Pieski. Čáitálduv pyevtit Suomâ aalmuglâšmuseo.
Suoma álbmotmusea máhcaha sámeservošii, Sámemusea Siidii badjel 2 000 sámedávvira, mat leat álbmotmusea čoakkáldagain. Dávvirat máhccet 2021. Čájáhusain Suoma álbmotmusea atná árvvus dán riikkaidgaskasaččat mearkkašahtti repatriašuvnna nappo máhcaheami.
Čájáhusas leat sámečoakkáldaga dávvirat, arkiivamateriála, čuovgagovat ja sámedáiddáriid dáiddaduojit buohkanassii sullii 140. Suoma álbmotmusea sámečoakkáldahkii leat čoggojuvvon dávvirat sullii 170 jagi, jagiin 1830-1998. Iešguđet áigge čoggojuvvon dávvirat muitalit dan áiggi ja čoaggi ipmárdusas ja árvvuin. Čájáhus lokte ovdan kulturárbbi mearkkašumi olbmui ja identitehtii, ja bidjá suokkárdallat mii mearkkašumiid lea kulturárbbi hálddašeamis ja oamasteamis. Repatriašuvdna muitala servodaga rievdamis ja maiddái dan rievdamis, mii museadoaimma bealde lea jođus.
Čájahusollisvuođa plánemis ja dáidagiid rasttildeaddji ollašuhttimis vástidit Sámemusea Siida ja Suoma álbmomusea ovttasbarggus sámeservošiin. Sisdoalu plánemis vástida Mihku Ilmára Mika Petra, servodatberošteaddji Petra Laiti. Dáidaga válljemis ja visuála bagadallamis vástida Čiske-Jovsset Biret Hánssa Outi, govvadáiddár Outi Pieski. Čájahusa buvttada Suoma álbmotmusea.