Ritarisali ja Kuningattaren kamari
Haarniskoita, alttarivaate, gobeliini ja miekka - siinä muutama Suomen kansallismuseon kokoelmista Hämeen linnaan tuotu esine. Kurkista menneeseen näiden kiehtovien esineiden kautta.
Ritarisalissa voi tutustua haarniskoihin ja miekkoihin. Suomalaissyntyisen eversti Henrik Klasson Flemingin (1584‒1650), 1600-luvun alkupuolelta oleva messinkipellistä tehty haarniska on erittäin harvinainen. Todennäköisesti paraati- tai juhlakäyttöön suunniteltu kullanhohtava haarniska oli Flemingin hautajaisten yhteydessä siirretty muistoesineenä Mynämäen kirkkoon. Haasteellisen konservoinnin ja näytteille asettamisen teki mahdolliseksi haarniskan kulttuurikummien Jaakko ja Tua Björklundin antama taloudellinen tuki.
Esillä ovat lisäksi everstiluutnantti Carl Bäckin (1609‒1663) rautainen haarniska sekä Laitilan kirkosta oleva miekka, jonka korkealaatuinen säilä on todennäköisesti Saksassa (Solingen) valmistettu.
Rautainen rengaspanssari on löydetty Linnamäeltä Kivennavan pitäjässä 1830-luvun alkupuolella. Ritarisalista löytyy myös hämeenlinnalaisten koulupoikien, Sami Riipin, Lasse Hyvösen sekä Jukka Hartikaisen, vuonna 1988 Vanajaveden rannasta löytämä 1400-luvulta oleva kahdenkäden miekka, joka nyt palaa takaisin linnaan.
Kuningattaren kamarissa olevan, mahdollisesti Antwerpenissa tai Brysselissä 1500-luvun lopulla tai 1600-luvun alussa valmistetun gobeliinin värit ovat hyvin säilyneet. Mutta siinä näkyvät myös elämän jäljet ‒ pieniä osia puuttuu, yläosaa on paikattu ja korjailtu. Toinen esillä oleva tekstiili on Kirkkosalin etuhuoneessa. Kansallismuseon kokoelmiin kuuluvan Maskun keskiaikaisen paarivaatteen ennallistus toteutettiin yhteistyössä 16 kokeneen historiallisten tekstiilien ja käsityön harrastajan kanssa. Työhön kului kaikkiaan noin 1 600 tuntia. Alkuperäinen paarivaate on todennäköisesti Naantalin birgittalaisnunnien työtä ja aikaisintaan 1440-luvulta.
