PÄÄTTYNYT: Tutkimusmatkoja muinaiseen Lähi-itään
Suomalaiset tutkimusmatkailijat, arkeologit ja tieteilijät ovat 1840-luvulta nykypäivään matkanneet Lähi-itään oppiakseen alueen muinaisista valtakunnista ja kulttuureista. Tutkimusmatkoja muinaiseen Lähi-itään kertoo suomalaistutkijoiden viehtymyksestä näitä yli kahden tuhannen vuoden takaisia sivilisaatioita kohtaan matkaajien omien tarinoiden ja mukanaan tuomien esineiden kautta. Näyttelyssä pääsee näkemään harvoin esillä olleita Lähi-idän esineitä Suomen kansallismuseon kokoelmista ja Museoviraston arkeologisista kokoelmista.
Näyttely on päättynyt 4.9.2022.
Muinainen Lähi-itä oli syntypaikka monille yhteiskunnan kehityssuunnille ja tuntemillemme innovaatioille. Siellä kehittyivät sekä maatalous ja paikallaan pysyvä elämäntapa että kaupungit ja varhaisimmat suuret imperiumit. Lähi-idästä tunnetaan myös muun muassa varhaisimmat kirjoitusjärjestelmät, rahajärjestelmät ja kolikot sekä tähtitiede, joiden synnystä ja alkuvaiheista tiedämme nykyään arkeologisten jäänteiden ja historiallisten asiakirjojen avulla.
Näyttely nostaa esiin myös alueen kulttuuriperinnön haurauden, johon ryöstökaivaukset ja esineiden kauppa, rakentaminen ja maankäyttö sekä sodat ovat jättäneet jälkensä.
Suomalainen muinaisen Lähi-idän tutkimus on viimeisen 50 vuoden aikana saanut runsaasti kansainvälistä tieteellistä arvostusta. Tänä päivänä tutkimustyötä tehdään Helsingin yliopiston lisäksi Suomen Lähi-idän instituutissa. Lue lisää tutkimuksesta Helsingin yliopiston verkkosivuilta.
Suomen kansallismuseo on toteuttanut näyttelyn yhteistyössä Helsingin yliopiston Muinaisen Lähi-idän imperiumit –huippuyksikön ja Keski-Suomen museon kanssa.
Näyttely sijaitsee Kansallismuseon 3. kerroksessa.
Tutustu näyttelyn yleisöohjelmaan ja opastusaikatauluun.