Uusi Kansallinen
Tutustu rakennushankkeeseen verkkosivulla uusikansallinen.fi.
Helsingissä Mannerheimintien varrella sijaitseva Kansallismuseo on valmistunut vuonna 1910, ja avautui yleisölle epävarmoina murroksen aikoina vuonna 1916. Arkkitehtien Gesellius, Lindgren ja Saarinen suunnittelema rakennus tehtiin Suomelle kansallismuseoksi, joka rakennuksena ja museotyön puitteina tuki suomalaisuuden identiteettiä ja nuoren valtion kehittymistä. Nyt toteutumassa oleva uudisosa tuo kokonaisuuteen kansainvälisen tason näyttelytilaa, avaa kulttuuriperintöä uusilla tavoilla uusille yleisölle, mahdollistaa rakennuskokonaisuuden saavutettavuuden ja käytön laajemmille yleisöille ja tekee myös Kansallismuseon pihapuistosta aktiivisen kaupunkipuiston Helsingin ydinkeskustassa. Kokonaisuus rakentaa osaltaan houkuttelevaa kaupunkikuvaa.
Uusi Kansallinen -arkkitehtuurikilpailu
Vuoden 2019 aikana käytiin arkkitehtuurikilpailu, jolla etsittiin lisärakennusta historiallisen Kansallismuseo-rakennuksen viereen Helsingissä. Kaksivaiheiseen, anonyymisti käytyyn Uusi Kansallinen -arkkitehtuurikilpailuun tuli määräaikaan mennessä liki 180 ehdotusta. Voittajan ja palkintosijoille sijoittuvat ehdotukset valitsi kilpailulautakunta. Voittajaksi valittiin itsenäisyypäivän alla JKMM Arkkitehtien Atlas. Arkkitehtuurikilpailun verkkosivut.
JKMM Arkkitehtien suunnitelma etenee toteutukseen
JKMM Arkkitehdit Oy on vastannut Suomessa lukuisten uusien kulttuurin, tieteen ja taiteen talojen suunnittelusta, mukaan lukien helsinkiläisille tutut Amos Rex, Tiedekulma, Tanssin talo. Noin 4900 neliötä käsittävän laajennusosan suunnitteluun työryhmä lähti jalostamalla nykyisen museorakennuksen suunnitelleiden arkkitehtien Herman Geselliuksen, Armas Lindgrenin ja Eliel Saarisen historiallisia viittauksia sisältävää ja rakentamisen käsityöläistä tapaa korostavaa arkkitehtuuria tämän päivän taidemuodon ilmaisukeinoilla toteutettavaksi.
”Ehdotuksemme käsittelee arkkitehtuurillemme olennaisia teemoja, joita ovat inhimillisyys ja paikan luonne sekä näiden luoma yhteishenki. Kansallismuseo kuuluu kaikille. Se sisältää yhteisen hyvän ainekset jokaiselle Suomessa. Siksi halusimme luoda kansallismuseolle laajennuksen, jonka arkkitehtuuri on toisaalta kaikille vierailijoille helposti ymmärrettävissä, mutta joka samalla herättää rikkaita tulkintoja”, pääsuunnittelija ja JKMM Arkkitehtien perustajaosakkaisiin kuuluva Samuli Miettinen kertoo.
Senaatti-kiinteistöt vastaa rakennuttamisesta
Kansallismuseon uudisosan rakennuttaja on Senaatti-kiinteistöt. Suomen kansallismuseo toimii museo- ja nähtävyyskohteissaan Senaatin vuokralaisena. Senaatti vastaa rakennusprojektin organisoinnista ja vetämisestä. Rakennushankkeen työllistäväksi vaikutukseksi on arvioitu noin 900 henkilötyövuotta.