Historia
Tamminiemi tunnetaan parhaiten presidentti Urho Kekkosen kotina, eikä ihme, sillä hän oli Tamminiemen pitkäaikaisin ja kuuluisin asukas: Kekkosen aikana Tamminiemestä syntyi suorastaan käsite suomalaisessa poliittisessa keskustelussa. Kekkonen asui Tamminiemessä kolmekymmentä vuotta aina kuolemaansa asti, jonka jälkeen virka-asunnosta tehtiin kotimuseo. Vaikka Tamminiemen huvilalla on myös Kekkosta edeltävä historia, on Kekkosen aika se, joka museossa näkyy ja johon keskitytään.
Meilahden huvila-alue
Helsingin kaupunki osti Meilahden tilan vuonna 1871 ja palstoitti alueen huvilatonteiksi. 1910-luvulle mennessä Meilahteen oli kohonnut 34 huvilan kokonaisuus. Yksi alueen huviloista oli Tamminiemi.
Meilahden kartanon laidunmaana toiminut Seurasaari siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen 1880-luvulla. Saareen perustettiin kansanpuisto erityisesti kaupungin työväestön vapaa-ajanviettopaikaksi. Saaresta tuli helsinkiläisten suosima retkeilykohde, jonne myös Seurasaaren ulkomuseo perustettiin 1909.
Villa Ekudden – Villa Nissen - Tamminiemi
Tamminiemen huvilaa ei suinkaan alun perin ollut suunniteltu valtiojohdon edustuskodiksi, saati presidenttien kodiksi, sillä huvila on rakennettu aikana, jolloin Suomi ei vielä ollut edes itsenäinen valtio.
Ensimmäinen Tamminiemen tontille rakennettu huvila, Villa Ekudden, valmistui vuonna 1889 arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnitelmien mukaan. Huvilan omistaja, kunnallispormestari Elias Öhman myi rakennuksen vuonna 1902 tukkukauppias Jörgen Nissenille. Jo seuraavana vuonna Nissen rakennutti vanhan puuhuvilan tilalle uuden kivirakennuksen, jonka suunnittelijoina olivat Sigurd Frosterus ja Gustaf Strengell.
Vuonna 1914 Villa Nissen vaihtoi omistajaa. Sen osti insinööri Ernst Sundgren perheelleen kesähuvilaksi. Vuonna 1924 Tamminiemi siirtyi liikemies ja kustantaja Amos Andersonille, joka lahjoitti sen vuonna 1940 valtiolle presidentin virka-asunnoksi.
Kolmen presidentin koti
Tamminiemi on 1940-luvulta lähtien liittynyt läheisesti Suomen valtiolliseen ja hallinnolliseen historiaan.
Ensimmäinen Tamminiemeä virka-asuntonaan käyttänyt presidentti oli Risto Ryti vuosina 1941–44. Mannerheimin aikana 1944–46 päärakennuksen alle rakennettiin kalliosuoja ja Seurasaarentien varteen vahtitupa. J. K. Paasikivestä tuli presidentti 1946, mutta hän ei koskaan muuttanut Tamminiemeen, sillä hän piti Presidentinlinnan keskeistä sijaintia käytännöllisempänä.
Helmikuussa 1956 presidentiksi valittiin Urho Kekkonen. Hän muutti Tamminiemeen puolisonsa Sylvi Kekkosen kanssa saman vuoden lokakuussa Tamminiemen kunnostustöiden valmistuttua. Rantasauna valmistui samana vuonna ja sitä täydennettiin uima-allasosastolla 1969. Päärakennuksen sisustusta uudistettiin seuraavan kerran vuonna 1974 professori Timo Sarpanevan johdolla, ja tässä 1970-luvun aikaisessa asussaan Tamminiemi on nykyisellään museovieraille esillä.
Kekkoset ihastuivat Tamminiemeä ympäröivään luontoon: kovana urheilumiehenä tunnettu presidentti juoksi aamulenkkejä Seurasaaressa, hiihti Seurasaaren selällä ja saunoi kuuluisan rantasaunan löylyissä.
Tamminiemi ei ollut vain koti, vaan Kekkonen hoiti siellä monia presidentin virkaan kuuluvia tehtäviään – jopa paljon enemmän kuin protokolla olisi edellyttänyt. Kekkosella oli tiiviit suhteet toimittajiin, ja Tamminiemestä tulikin nopeasti päivänpolitiikan ja neuvotteluiden näyttämö. Ainoastaan suuret ja virallisemmat tilaisuudet järjestettiin Presidentinlinnassa.
Presidentti Kekkonen asui Tamminiemessä yhteensä 30 vuotta, joista virassa olevana presidenttinä 25 vuotta. Hän erosi virastaan v. 1981 terveydellisistä syistä. Urho Kekkonen kuoli Tamminiemessä 31.8.1986.
Tamminiemestä museo
Tamminiemi avattiin yleisölle museona Urho Kekkosen kuoleman jälkeen vuonna 1987. Pitkäaikaisimman presidenttimme Urho Kekkosen elämäntyön lisäksi museo kertoo kahden muun Tamminiemessä asuneen presidentin, Risto Rytin sekä Gustaf Mannerheimin urasta sekä maamme itsenäisyyden historiasta. Tamminiemi on säilytetty autenttisessa Kekkosen aikaisessa 1970-luvun asussaan, ja esillä on alkuperäisiä esineitä ja huonekaluja, jotka on saatu lahjoituksena Urho Kekkosen perikunnalta.
Tamminiemen peruskorjaus
Tamminiemessä tehtiin laaja peruskorjaus vuosina 2009–2011. Päärakennuksen sisätilat konservointiin ja julkisivu palautettiin alkuperäiseen jugendasuun. Lisäksi talotekniikkaa uudistettiin ja tilat muutettiin paremmin museotoimintaa palveleviksi ja myös esteettömyyttä parannettiin. Sivurakennuksessa sijaitsevaa kahvilaa laajennettiin ja puistoalue kunnostettiin.