Sysmän hopealöytö
Sysmän keskiaikaisen kirkon ympäristöstä tuli syyskuussa 2017 esille metallinetsinharrastajan löytönä harvinainen hopealöytö. Suomen Numismaattinen Yhdistys valitsi löydön kulttuurikummikohteekseen sen numismaattisen merkittävyyden ja ainutlaatuisuuden vuoksi. Yhdistykseltä saatu taloudellinen tuki mahdollisti esineiden konservoinnin ja esillepanon.
Löytöön kuuluu 31 hopearahaa, hopeinen solki, sormuksia, hopea- ja ristiriipus sekä hopeaspiraaleja. Rahat ja hopeariipus ovat olleet kiinni kaulanauhassa kiinnityslenkeillä. Poikkeuksellisen merkittäväksi löydön tekee sekä koruina olleiden rahojen että kotimaisten jäljitelmien suuri lukumäärä. Mukana on useita ennestään tuntemattomia rahojen kotimaisia jäljitelmiä. Merkittävin niistä on Bysantin keisari Mikael V:n (hallitsijana 1041–1042) harvinaiseen kultarahaan pohjautuva jäljitelmä, joka on ainoa tunnettu kappale tätä tyyppiä.
Vanhimmat rahat, dirhemit, ovat 900-luvun alkupuolelta ja bysanttilaisten rahojen jäljitelmät noin sata vuotta nuorempia. Sysmän keskiaikaisen kirkon ympäristöstä tunnetaan runsaasti rautakautisia muinaisjäännöksiä; asuinpaikkoja, kalmistoja ja uhrikiviä. Alueelle on todennäköisesti syntynyt kylämäistä asutusta jo rautakauden lopulla. Kiinteät muinaisjäännökset ovat suojeltu muinaismuistolailla (295/1963).
Sysmän hopealöytöä koskevia tutkimuksia ja konservointia tarkastellaan yksityiskohtaisemmin Ylen KulttuuriCoctailin lyhytdokumentissa ”Löytynyt: hopea-aarre”, joka on nähtävissä yle.fi:ssä. Dokumentti kertoo, mitä rautakautisista hopeaesineistä saadaan selville.
Kansallismuseon konservointiyksikkö sai kunnian avata ovensa Suomen Numismaattiselle Yhdistykselle löydön konservoinnin aikana ja ammentaa sitä syvää tietämystä, jota asiantuntijoilla erikoisalastaan on.